”Miniäni on petturi ja kaikki tietävät paitsi poikani – mitä tapahtuu jos kerron totuuden?”

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
”Miniäni on petturi ja kaikki tietävät paitsi poikani – mitä tapahtuu jos kerron totuuden?”
Isoäiti kertoo, kuinka hänen poikansa vaimo pettää puolisoaan eikä hän itse voi sietää ajatusta. Hänen mukaansa moni tietää asiasta, mutta ei poika itse. Isoäiti pelkää, että asian paljastamisella voi olla tuhoisia seurauksia. Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama neuvoo nostamaan asian pöydälle.
Julkaistu: 7.5.2021
Pettäminen parisuhteessa on usein ylitsepääsemätön asia, jota on vaikea hyväksyä. Mutta miten toimia, jos tieto pettämisestä ei koske omaa parisuhdetta, vaan esimerkiksi lapsen avioliittoa? Voiko siitä kertoa? Mitä seurauksia asiaan puuttumisella on?
Tällä viikolla äiti kertoo, että tietää miniänsä pettävän poikaansa. Hän ei uskalla tästä kertoa, vaikka asia on hänen mukaan kaikkien muiden tiedossa paitsi pojan. Hän rakastaa poikaansa mutta ei halua hänelle tai lapsenlapsilleen kärsimyksiä, mutta ei voi toisaalta hyväksyäkään miniän toimintaa. Hän on umpikujassa.
Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama esittää joukon kysymyksiä, joita tällaisessa tilanteessa olisi hyvä pohtia. Ennen kaikkea asian lakaiseminen maton alle ei ole hänen mielestään ratkaisu, vaan asia tulisi rohkeasti nostaa keskusteluun.
Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

”Poikani vaimo pettää ja valehtelee – jos kerron tästä, miten kauhea totuus vaikuttaisi poikaani?”

Minulla ikävä tilanne, joka ahdistaa tosi paljon. Poikani asuu yhdessä naisen kanssa, joka pettää ja valehtelee. Tätä on jatkunut vuosia. He ovat alle 30-vuotiaita ja heillä on 3- ja 5-vuotiaat lapset.
Autan mummona heitä tosi paljon. Hoidan ja ostan kaikenlaista ruuasta vaatteisiin. Poikani on ylikiltti – hän käy töissä, hoitaa lapsia ja elää täydellistä perhe-elämää. Miniäni on kuitenkin pettänyt poikaani vuosia. Heti, kun hän oli lapset synnyttänyt, alkoi vieraissa juokseminen. Kaikki muut tietävät, muttei poikani.
Olen joskus kysynyt, etkö epäile mitään, mutta hän vastasi, että heillä on 100-prosenttinen luottamus toisiinsa. Äitinä minusta tuntuu tosi pahalta. Miten voin hyväksyä tämän asian? Poika on minulle niin rakas. Olisin halunnut hänelle hyvän rakastavan vaimon.
Miniä on minua kohtaan hyvin töykeä. Olen jo yli 60-vuotias enkä jaksaisi tällaista. Jos kerron pojalleni totuuden, mitä tapahtuu? Miten lapset? Miten kauhea totuus vaikuttaisi poikaani? En millään voisi hyväksyä, miten se nainen kohtelee poikaani. Miten oikein toimin tässä tilanteessa, voitteko neuvoa? Kiitos!

Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama vastaa:

Hei sinä äiti, isoäiti ja anoppi, joka olet huolestunut poikasi puolesta!
Kiitos kysymyksestäsi! Se sai minut miettimään luottamuskysymyksiä monenlaisista näkökulmista.
Ensinnäkin mietin yhteisöjä, joissa perheet ja suvut elävät. Mitä suurempi paikkakunta, sitä helpompaa ihmisen yleensä on säilyttää yksityisyytensä. Kerrot, että miniäsi pettämisestä tietävät kaikki muut paitsi poikasi. Mitähän kautta asia on kantautunut sinun korviisi? Onko henkilö, joka on kertonut sinulle tällaisia asioita, yleensä luotettava ja mihin hänen kertomuksensa on perustunut?
Joskus, etenkin pienissä yhteisöissä, saattaa lähteä liikkeelle huhuja, jotka nopeasti saavat siivet ja leviävät laajalle. Se, että kaikki tietävät kohujutun, ei vielä takaa asian todenperäisyyttä. Joskus huhun tarkoituksena on vain loukata ja haavoittaa.
”Etenkin pienissä yhteisöissä voi lähteä liikkeelle huhuja, jotka saavat nopeasti siivet.”
Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama
Pohdin myös, miten tiiviissä yhteydessä isovanhempien ja nuorten perheiden on hyvä elää. Kerrot auttavasi paljon poikasi perhettä. Ostat ruokaa ja vaatteita. Millaisia sopimuksia olette tehneet tästä avusta? On poikasi perheelle kullanarvoista, että heillä on mummo, joka voi tukea heitä näin paljon. Samalla kuitenkin mietin, että nuori perhe tarvitsee myös itsenäisyytensä.
Avun tarjoaminen hienovaraisesti ja kunnioittavasti on tärkeää. Joskus isovanhemmalle saattaa tulla kiusaus tuputtaa apua ja olla liikaa mukana nuoren parin elämässä. Rakkaudesta ja välittämisestähän tällainen toiminta nousee, mutta se saattaa joskus ylittää nuoren perheen rajoja. Samoin mummolle on tärkeätä saada elää omaa elämäänsä myös muissa rooleissa kuin vain isovanhempana.
Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama sanoo, että miniän ja anopin suhde voi olla vaikea, koska molemmat rakastavat samaa miestä. Hänen mukaansa äiti on väistämisvelvollinen, ja vaikka haluaisi auttaa, on lapsen annettava elää omaa elämäänsä puolisonsa kanssa.
Tässä yhteydessä mietin sinun hyvinvointiasi ja jaksamistasi. Keitä tärkeitä ihmisiä elämääsi kuuluu poikasi perheen lisäksi? Mitä harrastat? Mikä tuo sinulle iloa? Kun keskityt välillä muihin asioihin poikasi elämän sijasta, voit nähdä tilanteen laajemmin ja rauhallisemmin.
”Miniän ja anopin suhde voi ajautua umpikujaan, koska molemmat rakastavat samaa miestä – toinen poikanaan, toinen puolisonaan.”
Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama
Miniän ja anopin suhde voi helposti ajautua umpikujaan. He kumpikin rakastavat samaa miestä – toinen poikanaan, toinen puolisonaan. Tässä kohdassa äiti on väistämisvelvollinen, koska aikuistumiseen kuuluu itsenäistyminen ja irtautuminen lapsuudenperheestä ja asettuminen puolison rinnalle elämään ensisijaisesti hänen kumppaninaan ja heidän yhteisen perheensä vanhempana. Kuulostaa siltä, että poikasi on sisäistänyt tämän opin hyvin, koska hän rauhoittelee sinua ja kertoo, että hänellä on vaimonsa kanssa vahva keskinäinen luottamus.
Voit olla ylpeä kasvatettuasi sellaisen pojan, joka sitoutuu näin selkeästi puolisoonsa. Millaisia hyviä puolia sinä näet miniässäsi, joka on poikasi itselleen valitsema vaimo? Läpikotaisin hyviä tai pahoja ihmisiä taitaa löytyä vain saduista. Mitä, jos poikasi ja hänen vaimonsa ovat kumpikin tavallisen hyviä ihmisiä – sellaisia, joilla on omat vahvuutensa ja vaikeutensa ihan mukavassa liitossaan?
Kerrot, että et ole puhunut pojallesi mitään huolestasi. Entä, jos kertoisit hänelle, mitä olet kuullut ja kysyisit häneltä aivan suoraan asiasta? Avoin keskustelu on ainoa tapa rikkoa vaikenemisen muuri. Keskustelu voi nostattaa voimakkaita tunteita, mutta vaikeneminen jäädyttää tilanteen näihin asemiin ilman toivoa muutoksesta.
”Avoin keskustelu on ainoa tapa rikkoa vaikenemisen muuri.”
Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama
Ehkä poikasi tietää jo, mikä mieltäsi painaa. Hän on saattanut arvata sen, koska on vakuuttanut sinulle luottavansa täysin vaimoonsa. Suora puheeksi ottaminen voisi antaa teille kaikille kolmelle tilaisuuden selvittää tilanne kunnolla ja päästä avoimempiin väleihin.
Ajattelen tässä erityisesti lapsia, jotka ovat herkkiä aistimaan aikuisten välisiä jännitteitä. Vaikka teidän kaikkien kolmen ei olisi mahdollista – ainakaan nyt – päästä keskenänne lämpimiin väleihin, asiallisuus riittää. On tärkeintä, että lapsilla on lupa rakastaa kaikkia heille läheisiä ihmisiä tarvitsematta miettiä, voisiko joku pahoittaa siitä mielensä.
Toivon teille avointa mieltä ja keskusteluyhteyttä!

Hae rohkeasti apua kirkon perheneuvonnasta!

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on 40 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Perheneuvonnassa on mahdollista keskustella ammattilaisen kanssa parisuhteen ja perheen vaikeuksista tai oman elämän solmukohdista. Asiakkaaksi voi tulla yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Asiakkuus ei vaadi kirkon jäsenyyttä ja se on asiakkaalle maksutonta. Noin puolella keskuksista on ostopalvelusopimus kunnan tai kuntayhtymän kanssa perheasioiden sovittelusta ja/tai perheneuvonnasta.
Kirkon perheneuvonnassa oli viime vuonna 16 840 asiakasta. Suurimpana tulosyynä edellisvuosien tapaan olivat vuorovaikutusongelmat. Perheneuvontaa tarjottiin videovälitteisesti 24 754 kertaa ja puhelimitse 12 717 kertaa. Yhteensä asiakaskohtaamisia oli yli 85 000.
Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.
1 kommentti