Miksi itkeminen väsyttää?

Itkeminen liittyy yleensä voimakkaaseen tunnereaktioon; suruun, pettymykseen, suuttumukseen, järkytykseen, mutta yhtä lailla myös syvästi koskettavaan iloon.

Itkeminen on kokonaisvaltainen reaktio, joka voi väsyttää sekä kehon että mielen. Etenkin ylävatsan lihakset ja keuhkot työskentelevät itkiessä aktiivisesti.

Itkeminen aktivoi parasympaattisen hermoston, ja se saa muun muassa stressihormoni kortisolin erityksen nousemaan. Fyysinen ja psyykkinen rasitus kiihdyttää sydämen sykettä. Epätavallista ei ole sekään, että voimakas tunnereaktio laukaisee jälkeenpäin myös päänsäryn.

Lue myös: Miksi mies ei itke?

Itkuherkkyydessä on eroa

Ihmisten itkuherkkyydessä on eroa. Toiset liikuttuvat herkästi sekä ilon että surun hetkillä tai vaikkapa vain tunteellista elokuvaa katsoessa. Toisten itkuhanat aukeavat vasta äärimmäisen järkytyksen kohdatessa.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa tai tilannetta itkemiseen, eikä itkuherkkyyttä ole syytä pitää heikkouden merkkinä.

Myös lapsuudessa opitut tavat vaikuttavat eli se miten itkemiseen on kotona ja lähipiirissä suhtauduttu. Onko itkeminen ollut sallittua ja hyväksyttyä vai onko omia tunteita pitänyt opetella piilottelemaan?

Monet ihmiset häpeävät itkuherkkyyttä, mutta siihen voi opetella suhtautumaan myönteisesti. Itkuherkkyys kertoo muun muassa kyvystä eläytyä toisten ihmisten kokemuksiin ja tunteisiin. Jos ystävän hyvät tai huonot uutiset tuovat helposti kyyneleet silmiisi, se on ystävällesikin merkki siitä, että pidät hänen asiaansa tärkeänä.

Joskus itkuherkkyys voi olla elimistön signaali ylimääräisestä rasituksesta. Esimerkiksi väsymys ja kivut lisäävät itkuherkkyyttä.

Lue myös: "Herkkyys on vahvuus ja mahdollisuus"

Itkeminen herättää myötätuntoa

Monet ihmiset kokevat, että itkeminen on helpottavaa. Surun tai pettymyksen hetkellä itkemisen jälkeen voi olla puhdistunut olo.

Toisaalta itkeminen sinänsä ei vie asioita eteenpäin. Suru tai pettymys ei usein pelkällä itkemisellä poistu, vaan asiat vaativat selvittelyä vielä jälkeenpäin.

Ihminen näyttää itkullaan tunteitaan muille ihmisille. Yhden itku saa yleensä muiden myötätunnon heräämään. Silloin itkeminen voi parhaimmillaan tuoda sosiaalista tukea omien tunteiden käsittelyyn. Ihan yksikseen itkeminen taas voi saada olon tuntumaan entistäkin kurjemmalta.

Lue myös: Oletko sinä erityisherkkä

Runsas itkeminen voi olla merkki masennuksesta

Sopivalle itkemisen määrälle ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä mittaria. Usein toistuva itkeminenkään ei välttämättä ole merkki siitä, että ihminen olisi esimerkiksi masentunut tai ahdistunut.

Tulkinta riippuu siitä, millaiseksi oman voinnin ja mielialan yleisesti kokee. Jos päivittäiseen itkemiseen liittyy esimerkiksi alakuloa, murehtimista, itsetunnon laskua ja toivottomuuden tunteita, itkuherkkyys voi olla merkki masennuksesta. Silloin on hyvä käydä pohtimassa omaa tilannetta esimerkiksi työterveyshoitajan, lääkärin tai psykologin vastaanotolla.

Lue myös:

Kumpi sinua ohjaa, järki vai tunteet?

Tunteet itkettävät helposti

"Väsymysoireyhtymäni paljasti herkkyyteni"

Asiantuntija psykologi Hannele Karhu Psykologipalvelu Hyvinvoinnista