Mesoteliooma
Mesoteliooma on keuhkopussin pahanlaatuinen kasvain, jonka aiheuttajana on noin neljässä tapauksessa viidestä työperäinen asbestialtistus.
Mesoteliooma on keuhkopussin pahanlaatuinen kasvain, jonka aiheuttajana on noin neljässä tapauksessa viidestä työperäinen asbestialtistus. Joskus mesoteliooma voi esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa.
Lue lisää asbestille altistumisesta
Mesoteliooman toteaminen on yleensä hankalaa, sillä tavallisesti mesoteliooma pysyy piilevänä 30–50 vuotta asbestialtistumisen jälkeen. Siniasbesti eli krokidoliitti aiheuttaa suuremman riskin sairastua mesotelioomaan kuin muut asbestikuidut.
Keuhkopussinsyöpä on niin harvinainen sairaus, että sitä on tutkittu maailmanlaajuisestikin erittäin vähän. Vuosittain Suomessa todetaan 60–90 uutta mesotelioomaa.
Mesoteliooman ensimmäinen oire on yleensä toispuolinen neste keuhkopussissa. Muita mahdollisia oireita ovat hengitysvaikeudet, kipu rintakehässä, turvotus, kipu tai kyhmyt vatsaontelossa. Joillakin mesotelioomaan sairastuneilla on todettu myös tuntemattomasta syystä johtuvaa painonlaskua.
Lue myös artikkeli eri ammattien syöpävaaroista
Mesoteliooman hoito
Keuhkopussinsyövän hoito on erittäin haastavaa, koska solunsalpaajat tehoavat niin huonosti mesotelioomaan. Nykyisillään hoito keskittyy lähinnä oireiden lievitykseen.
Uudella tutkimuksella kohti parempaa hoitoa
Meilahden kampuksella työskentelevän dosentti Katri Kolin tutkimusryhmä selvittää sairauden molekyylitason taustamekanismeja. Tavoitteena on mahdollistaa uusien hoitomuotojen kehittäminen.
Tutkimusryhmä on havainnut, että mesotelioomaan sairastuneiden syöpäkudoksessa on huomattavasti normaalia enemmän gremliini-proteiinia. Gremliini edesauttaa syöpäsolujen leviämistä kudokseen ja niiden muuttumista vastustuskykyisiksi solunsalpaajille.
Gremliinin toiminnan estäminen vasta-ainelääkkeillä on yksi uusi lähestymistapa mesoteliooman hoidossa. Tutkimushankkeen tarkoitus on löytää uusia lääkkeitä, joilla mesotelioomapotilaiden solunsalpaajaresistenssi voitaisiin murtaa. Kolin tutkimusryhmä uskoo, että tähän erittäin huonoennusteiseen sairauteen on mahdollista kehittää nykyistä tehokkaampia hoitoja.
Lähteet:
