Terve.fi

Mesoteliooma



Mesoteliooma

Mesoteliooma on keuhkopussin pahanlaatuinen kasvain, jonka aiheuttajana on noin neljässä tapauksessa viidestä työperäinen asbestialtistus.
Teksti Lauri Leinonen

Mesoteliooma on keuhkopussin pahanlaatuinen kasvain, jonka aiheuttajana on noin neljässä tapauksessa viidestä työperäinen asbestialtistus. Joskus mesoteliooma voi esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa.

Lue lisää asbestille altistumisesta

Mesoteliooman toteaminen on yleensä hankalaa, sillä tavallisesti mesoteliooma pysyy piilevänä 30–50 vuotta asbestialtistumisen jälkeen. Siniasbesti eli krokidoliitti aiheuttaa suuremman riskin sairastua mesotelioomaan kuin muut asbestikuidut.

Keuhkopussinsyöpä on niin harvinainen sairaus, että sitä on tutkittu maailmanlaajuisestikin erittäin vähän. Vuosittain Suomessa todetaan 60–90 uutta mesotelioomaa.

Mesoteliooman ensimmäinen oire on yleensä toispuolinen neste keuhkopussissa. Muita mahdollisia oireita ovat hengitysvaikeudet, kipu rintakehässä, turvotus, kipu tai kyhmyt vatsaontelossa. Joillakin mesotelioomaan sairastuneilla on todettu myös tuntemattomasta syystä johtuvaa painonlaskua.

Lue myös artikkeli eri ammattien syöpävaaroista

Mesoteliooman hoito

Keuhkopussinsyövän hoito on erittäin haastavaa, koska solunsalpaajat tehoavat niin huonosti mesotelioomaan. Nykyisillään hoito keskittyy lähinnä oireiden lievitykseen.

Uudella tutkimuksella kohti parempaa hoitoa

Meilahden kampuksella työskentelevän dosentti Katri Kolin tutkimusryhmä selvittää sairauden molekyylitason taustamekanismeja. Tavoitteena on mahdollistaa uusien hoitomuotojen kehittäminen.

Tutkimusryhmä on havainnut, että mesotelioomaan sairastuneiden syöpäkudoksessa on huomattavasti normaalia enemmän gremliini-proteiinia. Gremliini edesauttaa syöpäsolujen leviämistä kudokseen ja niiden muuttumista vastustuskykyisiksi solunsalpaajille.

Gremliinin toiminnan estäminen vasta-ainelääkkeillä on yksi uusi lähestymistapa mesoteliooman hoidossa. Tutkimushankkeen tarkoitus on löytää uusia lääkkeitä, joilla mesotelioomapotilaiden solunsalpaajaresistenssi voitaisiin murtaa. Kolin tutkimusryhmä uskoo, että tähän erittäin huonoennusteiseen sairauteen on mahdollista kehittää nykyistä tehokkaampia hoitoja.

Lähteet:

Helsingin yliopisto

Hengitysliitto

Terveysportti 29.6.2016

U.S. National Library of Medicine

Julkaistu: 29.6.2016