Arvioiden mukaan keskimäärin kolmasosa aikuisista on masentuneita jossain elämänsä vaiheessa.
Masennukselle ovat tunnusomaisia pitkään kestänyt alakuloinen mieliala, toivottomuuden ja arvottomuuden tunteet, väsymys, energiattomuus sekä keskittymisvaikeudet, muistin pätkiminen ja itsemurha-ajatukset. Usein masentunut ihminen kokee voimakkaita syyllisyyden, tyhjyyden ja toivottomuuden tunteita. Diabeetikon depressio on alitunnistettu ja alihoidettu.
Depression subkliiniset, piilevät oireet ovat huomattavasti tavallisempia kuin vakava masennus. -Ei tiedetä, kumpi on muna ja kumpi kana. Tärkeää kuitenkin olisi tunnistaa tämä yhteys. Asiaan on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka kysymyksessä on suuri kansanterveydellinen ongelma, sanoo psykologian professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta.
Lisäsairaudet pahentavat masennusta
Osa tuoreimmista tutkimuksista viittaa siihen, että masennuksen ja diabeteksen välinen kytkös saattaa olla monisäikeinen ja liittyä erityisesti diabeteksen oireisiin tai muihin liitännäissairauksiin. Tiedetään, että esimerkiksi diabeteksen komplikaatioiden paheneminen syventää masennusta.
Helsinki-kohorttitutkimuksen mukaan masentuneimpia ovat ne diabeetikot, jotka kärsivät diabeteksen lisäksi sydän- ja verisuonisairauksista. On mahdollista, että diabeetikot, joilla on depressiohistoria, sairastuvat herkemmin diabeteksen lisäsairauksiin kuin ei-masentuneet diabeetikot.
Tutkijat arvelevat myös, että masentunut diabeetikko ei useinkaan jaksa tarttua terveellisen ravitsemuksen tai lääkityksen noudattamiseen. On viitteitä siitä, että metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen välisten yhteyksien taustalla saattaisi piillä geneettisten tekijöiden lisäksi stressin tai tulehdusreaktion säätelyyn liittyviä seikkoja.
Helsinki-kohortin tuloksista käy ilmi, että sikiöaikaisella kasvuympäristöllä voi olla sormensa pelissä näissä yhteyksissä. Masentumisalttius ja alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään saattaa ohjelmoitua jo kohdussa.
Masennuksen hyvä hoito parantaa elämänlaatua
-Depressio lisää vajaakuntoisena elettyjen vuosien määrää. Tällä hetkellä se on maailmantilastoissa neljännellä sijalla elettyjen vajaakuntoisuusvuosien syynä. Arvioiden mukaan se tulee nousemaan toiselle sijalle vuoteen 2030 mennessä, Räikkönen toteaa.
Huomion kiinnittäminen mielialaoireisiin saattaa laskea diabeteksesta yksilölle ja yhteiskunnalle kasautuvia kustannuksia ja taakkaa. Tieto masennuksen yleisyydestä saattaisi alentaa hoitoon hakeutumisen kynnystä. Masennuksen hyvä hoito, psykoterapia, lääkehoito tai näiden yhdistelmä parantaa diabeetikon elämänlaatua ja helpottaa selviytymistä diabeteksen kanssa.
Masennuksesta ja diabeteksesta keskusteltiin nelipäiväisessä Diabeteksen ja sen lisäsairauksien maailmankongressissa WCPD 2008:ssa Helsingin Messukeskuksessa. (Finfood)
Lähde: Finfood Uutispalvelu 04.06.2008
Lue lisää:
Diabetes, tyyppi 1 -tietopaketti
