Mahahaavalla tarkoitetaan mahalaukun haavan (ventrikkeliulcus) lisäksi pohjukkaissuolen haavaa (duodenaaliulcus). Mahahaava on limakalvon vaurio, joka voi aiheuttaa kipua, verenvuotoa tai mahalaukun puhkeaman. Noin 5 % ihmisistä sairastaa mahahaavan jossain elämänsä vaiheessa. Vaikka mahahaavan esiintyvyys on vähentynyt viime vuosikymmeninä, sen vakavien komplikaatioiden, verenvuodon ja puhkeaman, esiintyvyys on pysynyt samana. Mahakatarri eli gastriitti on tavallaan mahahaavan lievempi muoto. Katarrissa limakalvo on tulehtunut, mutta haavaa ei ole.
Mahahaavan syyt
Mahahaavan aiheuttaa mahanesteen suolahappo. Suolahapon eritys on lisääntynyt tai limakalvon vastustuskyky suolahapon vaikutuksille on heikentynyt. Mahahaavan syitä ovat Helikobakteeri, tulehduskipulääkkeet, kortisoni ja stressi. Elintavoillakin on merkitystä; kahvi, tupakka, alkoholi ja voimakkaasti maustetut ruuat aiheuttavat myös mahan limakalvovaurioita. Eräät hormoneita tuottavat kasvaimet voivat myös aiheuttaa mahahaavan. Tulehduskipulääkkeet altistavat mahahaavalle heikentämällä mahan limakalvon suojamekanismeja.
Helikobakteeri on tärkein mahahaavan aiheuttaja. 90 %:lla pohjukkaissuolihaavapotilaista ja 60-70 %:lla mahahaavapotilaista on Helikobakteeri-infektio. Toisaalta vain 10 % Helikobakteerin kantajista saa mahahaavan.
Mahahaavan oireet ovat usein epämääräisiä
Mahahaavalle ominaisia oireita ovat jomottava, kouristava tai polttava ylämahakipu. Tyypillistä on tyhjämahakipu, joka herättää öisin. Kipu voi vaihdella lievästä tuntemuksesta intensiiviseen särkyyn. Mahahaava voi olla täysin oireetonkin ja toisaalta hoidettu mahahaava ei aina poista oireita. Oireet ovat usein epämääräisiä ja niiden taustalla voi olla muitakin ylävatsan tauteja.
Verenvuoto on yleisin mahahaavan komplikaatio. Anemisoituminen ja ulosteen värjäytyminen tervamaisen mustaksi (melena) on tyypillinen verta vuotavan mahahaavan oire. Oksentelu tai täyttymisen tunne voi viitata esimerkiksi mahahaavan aiheuttaman mahanportin ahtautumiseen.
Mahahaavan ensioire saattaa olla äkillinen erittäin voimakas ylämahakipu. Se on merkki mahalaukun tai pohjukkaissuolen puhkeamisesta. Mahanesteen valuminen vatsaonteloon aiheuttaa voimakkaan kivun ja vatsakalvon tulehduksen.
Mahahaava todetaan tähystyksellä
Mahahaava diagnosoidaan tähystyksellä eli gastroskopialla. Siinä todetaan haavan koko, ulkonäkö ja sijainti. Koepalat otetaan haavan reunoilta tutkimuksia ja Helikobakteerinäytteitä varten.
Noin 5 % mahalaukun haavoista osoittautuu syöväksi. Haavan epätyypillinen sijainti esimerkiksi mahalaukun ison kaarroksen puolella herättävät syöpäepäilyn. Koepalojen otto onkin tärkeää juuri syöpämahdollisuuden vuoksi. Pohjukkaissuolihaavaan ei liity syöpäriskiä.
Mahahaavan lääkehoito on vähentänyt leikkauksia
Mahahaavoista 90 % paranee lääkehoidolla. Helikobakteeri on häädettävä ns. kolmoishoidolla, mihin kuuluu kaksi antibioottia yhdistettynä happopumpun salpaajaan. Mikäli Helikobakteeria ei häädetä, haava todennäköisesti uusiutuu. Lääkehoidon kehittymisen myötä on kirurgisen hoidon tarve rajoittunut vain poikkeustapauksiin.
Jos mahahaava vuotaa verta, mahalaukku tähystetään päivystyksenä. Ellei vuoto ole itsestään lakannut, se tyrehdytetään tähystyksen yhteydessä, ja ellei vuoto lakkaa, joudutaan välittömään leikkaukseen. Päivystysleikkaus joudutaan tekemään myös, jos haava on puhjennut. Leikkauksessa mahalaukun tai pohjukkaissuolen reikä suljetaan ompelemalla.
