Terve.fi

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Diabetes

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Diabetes
Liikunta voi myös vähentää diabeteksesta johtuvia oireita kuten särkyjä ja vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin.
Julkaistu: 20.6.2017

Seuraavassa tarkastellaan aikuisena alkaneen niin sanotun tyypin 2 diabetesta.

Diabetes on pysyvä sokeriaineenvaihdunnan sairaus, jossa elimistön tärkein energialähde, sokeri eli glukoosi, ei siirry normaalisti verestä lihasten ja muiden kudosten käyttöön. Tämä johtuu siitä, että lihas-, maksa- ja rasvakudoksissa kehittyy epäherkkyys insuliinin vaikutukselle eli insuliiniresistenssi.

Kudosten epäherkkyys insuliinille johtaa sen erityksen lisääntymiseen haimasta. Vähitellen haiman solut ”väsyvät”, ne eivät kykene tuottamaan riittävästi insuliinia lisääntyneeseen tarpeeseen, ja vereen alkaa kertyä sokeria.

Tyypin 2 diabetes voi olla pitkään oireeton. Oireet kuten nälän tunne, väsymys varsinkin aterian jälkeen, ärtyisyys, laihtuminen sekä lisääntynyt jano, nesteen juominen ja tihentynyt virtsaaminen liittyvät puutteelliseen sokerin käyttöön ja liian korkeaan verensokeriin.

Pitkään kestäessään diabetes voi vaurioittaa useita elimiä kuten valtimoita, hiussuonia, sydäntä, hermoja, munuaisia ja silmiä ja johtaa useiden vakavien sairauksien kehittymiseen.

Riskitekijät

Diabeteksen kehittymisentärkeimpiä riskitekijöitä ovat perinnöllinen alttius, ylipaino ja erityisesti keskivartalolihavuus sekä liikunnan puute.

Myös tupakointi, runsaasti rasvoja ja vähän kuituja sisältävä ravinto, stressi ja runsas alkoholin käyttö lisäävät riskiä sairastua diabetekseen.

Liikunta ja diabetes

Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

Liikunnan puute vähentää solujen herkkyyttä insuliinille. Tämä tapahtuu jo muutamissa päivissä.

Pitkään jatkuva liikunnan puute lisää diabeteksen kehittymisen vaaraa.

Toisaalta sekä kestävyys- että lihaskuntoliikuntasuoritus lisäävät lihassolujen herkkyyttä insuliinille. Tämä yksittäisen liikuntakerran vaikutus häviää 24 – 96 tunnin kuluessa.  Liikunnan pitää siis toistua usein, jotta sen vaikutus olisi jatkuvaa.

Sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoittelu parantavat glukoosin käyttöä energian tuottoon. Runsas säännöllinen kestävyysliikunta myös lisää merkittävästi energiankulutusta ja ehkäisee siten ylimääräisen rasvan kertymistä tai vähentääkin sitä. Kestävyysliikunta pienentää varsinkin vatsaontelon sisään varastoituneen, haitallisimman rasvan määrää. Tämä vaikutus on miehillä suurempi kuin naisilla.

Lihaskuntoharjoittelu suurentaa lihasmassaa ja mahdollisesti aiheuttaa muutoksia lihasten aineenvaihdunnassa. Nämä vaikutukset edistävät verensokerin käyttöä ja ehkäisevät sen nousua liian korkeaksi.

Lihaskuntoharjoittelun vaikutukset lihasten aineenvaihduntaan ovat pienemmät kuin kestävyysliikunnalla. Kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu yhdessä tuottavat suurimmat vaikutukset.

Väestöryhmien seurantatutkimuksissa säännöllisesti kohtalaisen kuormittavaan kestävyysliikuntaan osallistuneiden henkilöiden riski sairastua diabetekseen on ollut 30 – 40 % pienempi kuin vähän liikkuvilla henkilöillä.

Väestötutkimusten tulokset on varmistettu useissa kokeellisissa tutkimuksissa, joissa korkean diabetesriskin henkilöillä ravinto- ja liikuntatottumusten muuttaminen terveellisiksi pienensi diabeteksen kehittymistä noin 60 % verrattuna henkilöihin, joiden ravinto ja liikuntatottumukset jatkuivat ennallaan. Elintapamuutosten vaikutukset kestivät 10 – 20 vuotta kokeellisen vaiheen päättymisen jälkeen.

Liikunnan diabetesta ehkäisevä vaikutus suurenee, kun liikunnan määrä tai kuormittavuus kasvaa. Vähäinenkin liikunta kuitenkin pienentää diabeteksen riskiä.

Liikunnan vaikutus on suurempi suuri- kuin pieniriskisillä henkilöillä.

Liikunta vähentää riskiä normaali- ja ylipainoisilla sekä lihavilla, mutta viimeksi mainituilla liikuntaa tarvitaan enemmän kuin muissa painoryhmissä.

Laihtuminen liikunnan tai ruokavalion avulla tai niiden yhteisvaikutuksena suurentaa liikunnan diabetesta ehkäisevää vaikutusta.

Liikunnan lisääminen tai aloittaminen myös perinnöllisesti siihen alttiilla ja iäkkäillä henkilöillä ehkäisee diabeteksen kehittymistä.

Lihaskuntoharjoittelu yksinäänkin näyttää pienentävän riskiä sairastua diabetekseen, mutta lihaskuntoharjoittelu ja kestävyysliikunta yhdessä pienentävät riskiä varmemmin ja enemmän.

Diabeteksen ehkäisyyn suositeltu liikunta, erityisesti kestävyysliikunta, pienentää myös useiden muiden yleisten sairauksien kuten sepelvaltimotaudin riskiä ja parantaa niiden ennustetta.

Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoittelu korjaavat diabeteksen, lihavuuden ja ikääntymisen huonontamaa lihassolujen energian tuottoa glukoosista.

Säännöllinen, määrältään ja kuormittavuudeltaan kohtalainen kestävyysliikunta parantaa glukoositasapainoa, pienentää vatsaontelon sisäisen rasvan määrää, kohonnutta verenpainetta ja mahdollisesti veren kohonneita rasva-arvoja, aiheuttaa lihasten verenkierrossa ja aineenvaihdunnassa suotuisia muutoksia ja parantaa kestävyyskuntoa.

Liikunnan useimmat vaikutukset suurenevat sen määrän kasvaessa, mutta sen kuormittavuuden lisääminen kohtalaisesta suureksi ei lisää olennaisesti useimpia vaikutuksia.

Vähänkin liikuntaa on parempi kuin ei lainkaan liikuntaa. Liikkumattomuutta kuten istumista tulee pyrkiä vähentämään.

Runsas liikunta ehkäisee painon nousua ja tukee laihdutusta.

Liikunta voi myös vähentää diabeteksesta johtuvia oireita kuten särkyjä ja vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin.

Liikunta pienentää edellä mainittujen ja mahdollisesti muiden vaikutusten välityksellä sydän- ja verisuonitautien riskiä, joka diabetesta ja sen esiastetta sairastavilla henkilöillä on usein korkea. Liikunta myös parantaa diabeetikoilla heidän sairastamiensa sydän- ja verisuonitautien ennustetta.

Liikunta vähentää diabeteksen hoidossa käytettyjen lääkkeiden tarvetta.

Säännöllisen liikunnan ja intensiivisen lääkehoidon vaikuttavuus glukoosiaineenvaihduntaan on samaa tasoa, mutta monia muita liikunnan vaikutuksia ei voida korvata lääkkeillä.

Liikunta yksinäänkin parantaa diabetesta sairastavien henkilöiden ennustetta, mutta yhdessä tarpeellisen lääkehoidon kanssa ennuste on vielä parempi.

Liikunnan edulliset vaikutukset ovat suurimmat niillä, joiden aineenvaihdunnan poikkeamat ovat suurimmat.

Liikunnan hyödyt ilmenevät myös lihavilla ja ilman laihtumistakin, mutta laihtuminen lisää vaikutusta voimakkaasti. Lihavilla henkilöillä liikuntaa tarvitaan runsaasti edullisten vaikutusten tuottamiseksi.

Lihaskuntoharjoittelu parantaa diabetesta sairastavien henkilöiden verensokerin tasapainoa vastaavalla tavalla kuin aerobinen liikunta, ja lihaskuntoharjoittelun tulee olla keskeinen osa näiden henkilöiden liikuntaohjelmaa.

Jos henkilö ei jostakin syystä voi osallistua kestävyysliikuntaan, saavutetaan osa sen vaikutuksista lihaskuntoharjoittelulla.

Yhdistetyn lihas- ja kestävyysharjoittelun vaikutus saattaa olla suurempi kuin kummankaan yksinään.

Diabetesta sairastaville henkilöille säännöllisen liikunnan tulee olla olennainen osa heidän sairautensa hoitoa ja lisäsairauksien ehkäisyä diabeteksen asteen, muiden sairauksien ja fyysisen suorituskyvyn asettamissa rajoissa. Lihavuus korostaa liikunnan tarvetta.

Terveellinen ravinto ja tarvittaessa lääkitys yhdessä liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen noudattamisen kanssa tuottavat parhaat tulokset.

Kommentoi »