Liikunnassakin on riskinsä

Vanhan käsityksen mukaan urheilija ei tervettä päivää näe, mutta ongelma koskettaa myös tavallista kuntoliikkujaa. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 300 000 liikuntatapaturmaa. Tämän seurauksena pakollisen liikuntatauon lisäksi kipu, mielipaha ja hoitokulut aiheuttavat miljoonien työpäivien menetyksen. Liikuntavammojen osuus on suurin eli noin 30 prosenttia kaikista noin miljoonasta vuosittaisesta tapaturmasta Suomessa.

Liikuntalajeilla tyyppivammansa

Liikuntavamman riski on suurin liikuntalajeissa, joissa otetaan kontakteja toiseen. Jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja kaksintaistelulajit ovat tilastoissa kärkipäässä. Vammakirjo on laaja, mutta esimerkiksi joukkuepallopeleissä suurimmassa vammautumisriskissä ovat alaraajat ja erityisesti nilkka- ja polvinivelet.

Sellaisissa liikuntalajeissa, joissa samoja liikkeitä tehdään toistuvasti paljon, rasitusvamman syntymisen riski kasvaa. Yleisin rasitusvamma lienee akillesjänteen ympärillä olevan kudoksen tulehdus. Se voi ilmaantua esimerkiksi juoksua, kävelyä tai hyppimistä harrastaville liikkujille. Oireena on akillesjänteen seutuun rasituksessa ja myöhemmin myös levossa paikantuva kiputila, johon liittyy turvotusta, narinaa ja myöhemmin arkoja paksuuntumia jänteen ympärillä.

Lievät liikuntavammat paranevat kotihoidolla, mutta mikäli vamma estää liikkumisen välittömästi tai vamma ei parane kahden kolmen päivän kuluessa on syytä tarkistuttaa vamman laatu lääkärillä. Usein riittävän pitkä lepotauko on välttämätön hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi.

Altistavia tekijöitä useita

Asianmukaiset välineet ja suojavarusteet vähentävät loukkaantumisriskiä. Lajin edellyttämät jalkineet, kypärä, ranne-, kyynär- ja polvisuojat suojaavat liikkujaa kolhuilta. Myös välineiden kunnosta kannattaa huolehtia. Jos huomaat esimerkiksi lenkkitossun kantapäävaimennuksen rikkoontuneen eli pohjan kimmoisuus katoaa, kannattaa askeleet suunnata seuraavaksi tossukauppaan. Lenkkeilyn jatkaminen tossulla, joka näyttää ehjältä mutta on menettänyt vaimennusominaisuudet, voi johtaa rasitusvamman syntyyn. Pienestä jutusta voi syntyä turhaan iso riesa.Lihasten lämmittely ja verryttely ennen liikunnan aloittamista ehkäisevät liikuntavammojen syntyä merkittävästi. Kannattaa myös muistaa, että venyttely liikunnan jälkeen vähentää lihasten kipeytymistä.

Erityisesti uutta liikuntalajia aloiteltaessa innostus ylittää helposti ymmärryksen, jolloin lajiteknisten vinkkien vastaanottaminen on suotavaa.

Liikuntaolosuhteisiin ei yleensä kyetä vaikuttamaan. Kylmä ilma, liukkaus, sade, lumi, jää ja pimeys voivat olla osallisina liikuntavamman syntyyn. Myös väsyneenä alttius vammoihin lisääntyy.

Kuuntele oman kehon ääntä

Jos elimistö liikunnan aikana tai sen jälkeen antaa signaaleja, jotka eivät mielestäsi kuuluu normaaliin fyysiseen kuormitukseen liittyvään rasituksen tuntemukseen, kannattaa hälytyskellojen antaa soida ja hiljentää tahtia ja levätä reilusti.

Säännöllisestä liikunnasta saa parhaimman hyödyn silloin, kun vauhti ja rasitus ovat oikeassa suhteessa kuntoon ja taitoihin. Silloin liikunta tuo hyvän terveyden ja kohentuneen kunnon lisäksi myös mielihyvää.