Lasten hengenahdistus infektiossa merkki astmariskistä
Moni pikkulapsi, joka tarvitsee sairaalahoitoa hengitystieinfektion aikaisen hengenahdistuksen takia, sairastuu myöhemmin astmaan.
Sairastumisriskiä lisäävät aiemmin todettu atooppinen ihottuma, varhainen herkistyminen sisä- tai ulkoilman allergeeneille tai tietyille ruoka-aineille tai eosinofiilinen tulehdus, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Mari Hyvärisen väitöstutkimus.
Kolmasosalla pikkulapsista on infektion aikaista hengenahdistusta ja vinkunaa, koska pienet hengitystiet tukkeutuvat helposti. Suurimmalla osalla oireet häviävät kasvun myötä, mutta osalla lapsista oireilu jatkuu läpi lapsuusiän ja osa sairastuu astmaan.
Lapsen atooppinen ihottuma, joka oli todettu ennen uloshengitysvaikeutta, lisäsi riskiä sairastua myöhemmin astmaan. Varhainen herkistyminen tavallisille sisä- ja ulkoilman allergeeneille moninkertaisti astmariskin. Tutkituista ruoka-aineista vain lehmänmaitoproteiineille tai vehnälle herkistyminen nosti myöhempää sairastumisriskiä.
- Lue astman oireista: Milloin tulee epäillä astmaa?
Kissan tai koiran allergeeneille altistuminen varhaislapsuudessa ei lisännyt astmariskiä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös sairaalahoitoon johtaneen hengitystieinfektion aiheuttajavirukset. Pelkästään aiheuttajaviruksen perusteella ei pystytty ennustamaan myöhempää astmariskiä. Vinkuminen tavallisen flunssan aikana toi astmataipumuksen esille.
Tutkimuksessa selvisi, että aikuisiän astmaan liittyviä eosinofiilisiä tulehdussoluja voi esiintyä jo varhaisesta hengenahdistuksesta kärsivillä lapsilla. Tulehdus tuli voimakkaimmin esiin yli 1-vuotiailla, mikä viittaa 1–2 vuoden iän tärkeyteen astman synnyssä.
- Miten astmaa tulisi hoitaa? Lue astman hoidosta.
Tutkimuksessa seurattiin keskimäärin 11 vuoden ajan sataa lasta, jotka olivat alle 2-vuotiaana tarvinneet sairaalahoitoa hengitystieinfektion aikaisen uloshengitysvaikeuden vuoksi.
Tutkimuksen perusteella varhaisen hengenahdistuksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten astmariski on suuri. Siksi astmariskiä edelleen lisääviä tekijöitä tulisi etsiä aktiivisesti juuri näiltä lapsilta. Jos tähän ryhmään kuuluvalla lapsella todetaan jokin astmariskiä lisäävä varhainen tekijä, tulisi lapsen päästä tehostettuun seurantaan.
LL Mari Hyvärisen väitöskirja Wheezing in early childhood – Predictive factors for asthma in the 11-year follow-up (Varhaislapsuuden hengenahdistus – Astman riskitekijät 11 vuoden seurannassa) tarkastetaan Kuopion yliopistossa 21.11.2009.
