Terve.fi

Astman hoito


Astman lääkkeettömässä hoidossa oleellista on tupakoimattomuus ja muiden altistavien tekijöiden välttäminen.

Astman lääkkeettömässä hoidossa oleellisia keinoja ovat tupakoimattomuus ja altistavien tekijöiden, kuten allergisella henkilöllä kyseisen allergeenin, välttäminen. Normaalipainoon tulee pyrkiä, koska painon pudotus vähentää oireilua ja astmalääkkeiden tarvetta ylipainoisella. Lievässä astmassa hoidon tavoite on oireettomuus ja normaali keuhkojen toiminta. Lievässä astmassa riittää toisinaan jaksottainen lääkitys esim. siitepölykausina tai hengitystieinfektioiden yhteydessä. Vaikeampaa astmaa sairastava tarvitsee useimmiten säännöllisen lääkityksen ja tavoitteena on mahdollisimman vähäinen oireilu ja mahdollisimman hyvä keuhkojen toiminta.

Varsinaisena astmaa hoitavana lääkityksenä käytetään inhaloitavia kortikosteroideja, jotka rauhoittavat keuhkoputkien limakalvon astmaattista tulehdusta. Lääkitystä tulee käyttää säännöllisesti, ellei kyse ole lievän taudin jaksottaisesta lääkityksestä. Hoitavan lääkkeen annostelussa pyritään pienimpään annokseen, jolla sairaus saadaan hallintaan. Lieväoireisessa astmassa inhaloitavan kortikosteroidin vaihtoehtona voidaan käyttää tablettimuotoista leukotrieenisalpaajaa, joka hoitaa samalla allergista nuhaa.

Lue lisää astman oireista.

Keuhkoputkia avaavat lääkkeet eli lyhytvaikutteiset beeta 2 -reseptoriagonistit ovat astman oirelääkkeitä. Niitä käytetään oireisiin tarvittaessa ja niiden vähäinen tarve kuvastaa hyvää astmatasapainoa ja keuhkoputkien limakalvon tulehdustilan hoidon onnistumista.

Pitkävaikutteisia beeta 2-agonisteja eli pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä käytetään keskivaikeassa ja vaikeassa astmassa inhaloitavan kortikosteroidilääkityksen ohessa. Niitä ei tule käyttää ilman inhaloitavaa kortikosteroidia. On olemassa myös kiinteitä yhdistelmävalmisteita, joissa hengitettävää kortikosteroidia ja pitkävaikutteista avaavaa lääkettä annostellaan samalla kertaa. Näiden valmisteiden hyötynä on annostelun helppous.

Lisälääkkeinä eri tilanteissa voidaan käyttää leukotrieenisalpaajia, teofylliiniä ja antihistamiineja. Harvoin käytetään anti-IgE-hoitoa eli omalitsumabia. Allergista astmaa sairastavalle voidaan myös harkita siedätyshoitoa erityistapauksissa, kuten hankalaoireiseen siitepölyallergiaan liittyvässä astmassa.

Omahoito

Astman hoidossa elämäntavoilla on suuri merkitys:

  • Seuraa PEF- arvojasi säännöllisesti ja muuta tarvittaessa lääkitystä lääkärin ohjeiden mukaisesti
  • Nuku tarpeeksi ja liiku säännöllisesti
  • Lopeta tupakointi. Tupakka pahentaa astmaa ja aiheuttaa keuhkoahtaumatautia. Tupakointi lisäksi heikentää astmalääkkeiden tehoa
  • Vältä tupakansavua, voimakkaita tuoksuja kuten ruoankäryä, hajuvettä ja liuottimia
  • Jos sairastat allergista astmaa, vältä allergisoivia tekijöitä kuten lemmikkieläimiä ja huolehdi allergeenien poistamisesta kodista ja työpaikalta mahdollisuuksien mukaan
  • Tuuleta vuodevaatteet säännöllisesti ja vältä pölyäviä materiaaleja vuodevaatteissa
  • Ole erityisen varovainen siitepölykauden aikana, nuku ikkunat suljettuna ja vältä myös vuodevaatteiden tuuletusta tänä aikana
  • Lääkärin kanssa kannattaa neuvotella sopivasta ympäristön saneeraamisesta kotona ja pyrkiä myös noudattamaan saatuja ohjeita!

Lue lisää yleistietoa astmasta.

Lääkehoito

Lääkehoito määritellään yksilöllisesti oireiden, keuhkojen toimintakoelöydösten sekä PEF-seurantojen perusteella, joten kerro oireesi hoitavalle lääkärille mahdollisimman tarkasti. Opettele lääkeannostelijoiden oikea käyttö. Tähän saat myös astmahoitajalta huolellisen perehdytyksen. Lääkkeen oikeanlainen ottamistekniikka on todella tärkeää astman hoidon onnistumisen kannalta!

Astman hoidon kulmakivi on säännöllinen tulehdusta hoitava lääkehoito ja tehokkain sekä tavallisin valmiste on hengitettävä kortisoni. Älä pidä minkäänlaisia taukoja lääkityksessä ilman, että keskustelet ensin hoitavan lääkärin kanssa. Hoitavan eli tulehdusta hillitsevän lääkkeen käyttö on useimmiten säännöllistä. Lievässäkin astmassa sitä käytetään usein hoitojaksoina tai kuureina. Tavoitteena on allergisen limakalvotulehduksen mahdollisimman täydellinen rauhoittaminen. Tehokas hoito parantaa ennustetta lieväoireisessakin taudissa.

Pidä keuhkoputkia avaava lääke (sininen värikoodi) aina mukanasi. Mikäli et saa astmakohtausta laukeamaan useammankaan inhalaation jälkeen, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin. Joskus myös avaava lääke määrätään otettavaksi säännöllisesti tai esimerkiksi ennen urheilusuoritusta ja tuolloin käytetään usein pitkävaikutteisia lääkevalmisteita yhdistettynä hengitettävään kortisoniin.

Uloshengityksen huippuvirtausarvojen (PEF-mittaus) seurannan perusteella lääkärisi voi määritellä PEF-tason, millä hoitavan astmalääkkeen annosta tulee nostaa ja milloin on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Usein sovitaan, että flunssan yhteydessä annos nostetaan automaattisesti kaksinkertaiseksi 1 - 2 viikon ajaksi.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Astma, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2012

Astma sairautena, Keuhkosairaudet, Kustannus Oy Duodecim 2014

Julkaistu: 5.4.2018