Tutkimukseen osallistui 250 aikuista lasta tai puolisoa eri puolilta Yhdysvaltoja. He vastasivat kyselyyn, jossa esitettiin hypoteettinen tilanne: läheinen makaa teho-osastolla, ja hänellä on 40 prosentin todennäköisyys menehtyä verenmyrkytyksen eli sepsiksen takia.
Osalle tutkittavista näytettiin valokuvaa näiden omaisesta. Näyttelijän esittämän ”lääkärin” kanssa käytiin virtuaalinen keskustelu, jossa ”lääkärit” käyttivät eri sanoja samanlaisesta tilanteesta. Lisäksi osa ”tohtoreista” tarjosi emotionaalista tukea, osa taas vain kliinistä informaatiota.
DNR-päätös vai luonnollisen kuoleman mahdollistaminen?
Osalle tutkittavista kerrottiin, että jos omaisen sydän pysähtyy, on elvyttämisellä 10 prosentin mahdollisuus saada elämä jatkumaan. Omaisista 60 prosenttia valitsi elvyttämisen ja loput tekivät DNR-päätöksen eli päätöksen elvyttämättä jättämisestä.
Harvempi valitsi elvyttämisen, kun omaisille kuvailtiin, että elvyttämisen vaihtoehtona on sallia luonnollinen kuolema. Elvyttämisen valitsi enää 49 prosenttia.
Terminologian muutos DNR:stä luonnollisen kuoleman sallimiseen on jo otettu käyttöön Texasissa, kertoo päätutkija Amber E. Barnato Pittsburghin yliopistosta yliopiston tiedotteessa. Hän arvioi, että tällainen sananvalinta voi myös auttaa vähentämään omaisten syyllisyydentunteita heidän päätyessään DNR-päätökseen.
Mitä enemmistö tekee…
Tutkimuksessa selvisi myös, että omaiset ovat taipuvaisia tekemään niin kuin enemmistö. Kun näytteljälääkäri kertoi, että ”suurin osa omaisista valitsee näin”, valitsivat läheiset usein juuri saman vaihtoehdon.
Sillä ei sen sijaan ollut vaikutusta lukuihin, kuinka empaattisia kielenilmaisuja näyttelijä käytti.
Lähteet: University of Pittsburgh, Medical News Today
Lue myös:
