Kevään edetessä alkaa lepän kukinta ja lepälle herkistyneillä kurjat ajat. Huonolla onnella allergiaoireet kestävät maaliskuusta lokakuulle jos on herkistynyt myös koivulle, pujolle, sieni-itiöille jne.
Pahimmillaan oireilua on läpi vuoden jos reagoi esimerkiksi homeiseen eikä pysty näitä ympäristössään täysin välttämään.
Useilla voi olla myös ns. epäspesifistä ympärivuotista allergista oireilua, jolloin oireen aiheuttaja on epäselvä, mutta oireilu yleensä lievähköä.
Suomalaisista 25–50 %:lla on jossain vaiheessa elämää allerginen oire jossain muodossa. Allergista oireilua kutsutaan atooppiseksi taipumukseksi ja atopian ilmenemismuotoja ovat ihottumat, astma, allerginen nuha ja allerginen silmätulehdus.
Monilla ihmisillä voi olla atooppista taipumusta, mutta oireita ei välttämättä juurikaan tule, tai oireilu on niin lievää, ettei sitä tarvitse hoitaa.
Silmissä allerginen sidekalvontulehdus ilmenee punoituksena, kirvelynä ja kutinana. Silmät tuntuvat hankalilta ja ne vuotavat kirkasta nestettä. Luomet saattavat turvota. Oireilua on usein molemmissa silmissä, mutta toinen silmä saattaa oireilla enemmän.
Samanaikaisesti voi esiintyä myös allergista nuhaa. Usein ihmiset tiedostavat oireen aiheuttajan ja tietävät mistä on kyse, mutta lääkärin kanssa tilannetta voidaan tarvittaessa selvittää erilaisin testein. Eikä oireen aiheuttajaakaan tarvitse välttämättä tietää, jos oireet ovat lieviä ja pysyvät kurissa kevyellä lääkityksellä.
Mitä muuta se voisi olla?
Tavallisin silmien kirvelyn ja vetistyksen syy on kuivasilmäisyys, joka vaivaa monia etenkin ikääntyneitä ihmisiä. Tyypillisesti silmien kuivumista esiintyy vedossa, pitkään lukiessa tai tv:tä katsellessa. Silmät alkavat tuntua väsyneiltä, hiekkaisilta ja usein ne vetistävät. Pakkasella voi olla lähes mahdotonta mennä ulos vuotavien silmien vuoksi.
Kuiviin silmiin saa apteekista ilman reseptiä lukuisia erilaisia kostutustippoja, joista vaivaan saa helpotusta. Monille 1–2 tippaa päivässä ei kuitenkaan riitä oireiden helpotukseen, vaan tippoja on laitettava 5–10 kertaa. Omat tuntemukset kertovat tarpeellisen määrän.
Silmien oireilu voi olla myös bakteerin tai viruksen aiheuttama tulehdus ja tällaista epäiltäessä on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Voiko hoitaa itse ja milloin lääkäriin?
Allergista silmätulehdusta voidaan hoitaa useilla ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Silmätulehdus rauhoittuu itsestäänkin, jos reaktion aiheuttanutta tekijää on onnistuttu välttämään noin vuorokauden ajan.
Suun kautta otettavat antihistamiinitabletit ovat yksinkertaisin tapa hoitaa allergista silmätulehdusta. Näitä saa reseptivapaasti pieninä pakkauksina. Jos silmät oireilevat suun kautta otettavista lääkkeistä huolimatta, voi kokeilla natriumkromokligaattitippoja. Silmätippoja ja suun kautta otettavia lääkkeitä voi käyttää myös samanaikaisesti. Jotkut voivat hyötyä myös kortisoninenäsumutteista. Apteekin henkilökunta osaa neuvoa lääkeasioissa.
Lääkäriin on syytä mennä jos kyseessä on alle 4-vuotias lapsi, koska silmätippojen annostelu poikkeaa aikuisten annostelusta. Luonnollisesti on syytä käydä lääkärin vastaanotolla jos diagnoosi on epäselvä eikä käytetyistä lääkkeistä ole apua.
Jos allergiset oireet eivät tunnu riittävästi helpottuvan itsehoitovalmisteilla, voi lääkäri määrätä antihistamiinisilmätippoja.
Joskus silmät rauhoittuvat vain kortisonitippakuurilla. Tähän tarvitaan silmälääkärin seuranta, koska kortisonista voi seurata muita ongelmia.
Hyvin hankalissa tapauksissa voi siedätyshoito tulla kyseeseen.
Faktaa allergisesta silmätulehduksesta
- Silmissä vaihtelevasti punoitusta, kutinaa, kirvelyä, roskan tunnetta, valonarkuutta, vetistystä
- Oireet yleensä liittyvät tiettyyn ärsykkeeseen mutta oireilu voi olla ympärivuotista
- Liittyy yleiseen allergiseen taipumukseen, atopiaan
- Kuivasilmäisyys aiheuttaa usein saman tyyppistä oireilua
- Hoitona silmätipat, suun kautta otettavat lääkkeet ja nenäsumute
