Kauneus & Terveys

Kun lapsesta tulee ikääntyvien vanhempiensa hoitaja

Kun lapsesta tulee ikääntyvien vanhempiensa hoitaja
Vanhenevat vanhemmat odottavat aikuisilta lapsiltaan joskus kohtuuttomia.

Vanhenevat vanhemmat odottavat aikuisilta lapsiltaan joskus kohtuuttomia ja sisarukset pallottelevat vastuuta. Miten tilanne ei tuntuisi taakalta?

“ÄITI SUURENTELEE VAIVOJAAN”, kertoo 48-vuotias Jaana: ”Äiti soittaa päivittäin ja vaatii, että haemme muutaman tavaran kerrallaan kaupasta tai tulemme ripustamaan pyykit. Isäni on hoitokodissa ja aika hyvävoimainen äitini yksin kotona.

Äidillä on ollut aina paljon harrastuksia. Käymme mieheni kanssa hänen luonaan usein ja ymmärrän, että hän voi olla yksinäinen ja vähän masentunut. Viime aikoina hän on alkanut haluta huomiota päivittäin. Kampaamokäynnit ja ystävä- ja hoitokotivierailut hän järjestää keskelle päivää ja vaatii, että meidän pitäisi olla valmis kuljettamaan häntä paikasta toiseen.

Yhtäkkiä hän alkaa voida pahoin. Olemme joutuneet soittamaan ambulanssin monta kertaa, mutta hänet on käännytetty takaisin kotiin. Ahdistaa, kun mikään taho ei kuuntele. Kotiapua hänellä kyllä käy.

Olen stressaantunut, mutta en pysty kieltäytymään mistään. Tämä aiheuttaa riitoja mieheni ja minun välille."

”EN PYSTY KIELTÄYTYMÄÄN AVUNPYYNNÖISTÄ", sanoo 56-vuotias Marita: "Isä kuoli, kun olimme nuoria. Nyt äitimme on sairastunut dementiaan. Hänen asioistaan huolehtiminen on jäänyt vastuulleni, vaikka olen yrittänyt saada siskoani ja veljeäni mukaan.

Asun samalla paikkakunnalla kuin äiti, mutta joudun matkustamaan työni takia paljon. Siskoni on työttömänä ja veljelläni on vapaa työ. Silti he käyvät äidin luona vain muutaman kerran vuodessa. Välillä olen väsynyt ja raivoissani molemmille.  Tapaamisemme johtavat lähes aina vanhojen asioiden ruotimiseen ja tunteenpurkauksiin. Siskoni väittää, että äiti on suosinut minua, joten nyt saan vastavuoroisesti hoitaa äitiä.” 

Vanhenevat vanhemmat pelkäävät olevansa taakka

Monet vanhemmat pelkäävät olevansa aikuisille lapsilleen taakaksi. Toisessa ääripäässä ovat vanhemmat, jotka ripustautuvat jälkikasvuunsa täysin.  

– Tilanne on raskas. On helpompi tarjota konkreettista apua kuin kokea syyllisyyttä, perheneuvoja Kaija Maria Junkkari sanoo.

Tuntuu ikävältä nähdä vanha äiti tai isä yksinäisenä. Pahalta tuntuu sekin, jos itse jää yksin huolehtimaan heidän hyvinvoinnistaan. Moni vanhus sortuu ripustautumiseen ja pompottamiseen. Sellaisen taustalla on usein vanhenemisen ja kuoleman pelkoa.

Aikuinen lapsi voi kokea tulevansa manipuloiduksi.Tilanne synnyttää syvän ristiriidan. Ihminen kokee syyllisyyttä siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä lapsi ja myös myötätuntoa, kiukkua ja pelkoa: ”Eikö tämä koskaan lopu, en jaksa”.

Jaa hoitovastuuta sisaruksille

Sisarusparvessa vastuu sysätään monesti yhden harteille. Yleensä homman hoitaa se tytär, joka asuu lähimpänä vanhempia.

– Taustalla vaikuttavat sisarusten lapsuuden kokemukset ja tulkinnat siitä, miten on tullut kohdelluksi, Junkkari sanoo.

Jos aikuinen lapsi kokee, ettei ole saanut vanhemman rakkautta ja huomiota, hoitovastuu ei ehkä innosta. Toisinaan vastuun välttely on vain mukavuudenhalua.  

Junkkari kehottaa kysymään suoria kysymyksiä vanhemmilta ja muilta sisaruksilta. Mistä muualta kuin omilta lapsiltaan vanhemmat voisivat saada apua? Miten vanhemmat itse ajattelevat parantaa omaa elämäänsä? Mitä muut sisaret aikovat tehdä? Miten käytännön apu ja järjestelyt vanhemmille hoidetaan?

Hoitaja, elä omaa elämääsi

Uhriksi ja marttyyriksi ei kannata ryhtyä, vaikka asiat helposti luisuvat siihen. Elä myös omaa elämääsi ja kerro muille selvästi, ettet yksin jaksa tehdä kaikkea.

– Kun lähdet vaikkapa matkalle, ilmoita asia rauhallisesti muille sisaruksille. Sano, että luotat siihen, että he pitävät sillä aikaa vanhoista vanhemmista huolta. Jos sisarukset eivät tähän suostu, hanki muualta apua.

Joskus välit sisaruksiin silti katkeavat. Junkkarin mukaan asia pitää vain hyväksyä. Ne katkeavat myös silloin, jos suostuu ottamaan yksin vastuun.

Julkaistu: 28.2.2017
Kommentoi »