Terve.fi

Kolposkopia


Kolposkopia eli kohdunsuun tähystys on tutkimus, jossa tarkastellaan mikroskoopin avulla ulkosynnyttimiä, emätintä ja kohdunsuuta.

Mikäli irtosolukoe eli Papa-testi on selvästi poikkeava (Luokka III-V) tai kun irtosolukoe on toistetusti ollut lievästi poikkeava (Luokka II), tehdään yleensä seuraavana tutkimuksena kolposkopia. Joskus gynekologi voi ohjata potilaan suoraan kolposkopiaan jo gynekologisen tutkimuksen yhteydessä todetun muutoksen takia.

Kolposkopia-tutkimuksessa tarkastellaan mikroskoopin avulla ulkosynnyttimiä, emätintä ja kohdunsuuta. Limakalvoja käsitellään miedolla etikkahappoliuoksella, jolloin poikkeavat limakalvoalueet erottuvat paremmin.

Poikkeavista limakalvoalueista otetaan 2–3 pientä koepalaa. Tämä tuntuu yleensä yllättävän vähän, koska emättimen pohjukassa ja kohdunsuussa on vähän tuntohermoja. Näytteet lähetetään patologin tutkittaviksi ja patologin lausunnon perusteella arvioidaan tarvitseeko muutos hoitoa vai riittääkö pelkkä seuranta. Valtaosa muutoksista paranee itsestään. Kolposkopia-tutkimuksen jälkeen tulee välttää yhdyntää ja ammekylpyjä neljän päivän ajan tulehdusriskin takia.

Mikäli kyseessä on muutos, joka tulisi hoitaa, se tehdään yleensä loop-hoitona tai laserilla polttaen. Hoidot voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Loop-hoidossa kohdunsuun limakalvomuutos poistetaan polttosilmukan avulla. Hoidon jälkeen voi yleensä palata heti töihin tai opiskelun pariin. Kuitenkin ammekylpy, uinti ja yhdyntä ovat kielletyt kahden-kolmen viikon ajan tulehdusriskin takia. Loop- tai laserhoidon jälkeen kohdunsuu palautuu nopeasti entiselleen eikä hoidolla ole juuri merkitystä myöhemmin elämässä mm. raskaaksi tulemiseen tai synnyttämiseen liittyen.

Lähde:

Tietoa potilaalle: Kolposkopia, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Julkaistu: 6.4.2018