Terve.fi

Koliikki

Koliikki
Koliikki alkaa yleensä 2–3 viikon ikäisenä ja jatkuu noin kolmen kuukauden ikään asti. Koliikista kärsii noin 5–15 % lapsista.

Koliikilla tarkoitetaan terveiden imeväisen lasten selittämättömiä huutojaksoja.

Pieni imeväinen ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti itkemällä hyvin moninaisista syistä. Itku voi johtua esimerkiksi nälästä, kivusta, epämukavuudesta, väsymyksestä tai läheisyyden tarpeesta.

Koliikin syy

Koliikin tarkkaa syytä ei tiedetä, ja mitä ilmeisimmin niitä on useita. On ehdotettu, että koliikki liittyisi ruoansulatuskanavan toiminnan häiriöihin, ruoka-aineallergioihin tai hermoston kehitykseen. Edellä mainittujen tekijöiden yhteyttä koliikkiin ei ole kuitenkaan tieteellisin tutkimuksin todistettu. Koliikki ei johdu D-vitamiinista, vaikka koliikkikohtausten alku usein ajoittuu vitamiinin aloitukseen. Koliikkivaivoja esiintyy yhtä paljon rintamaitoa ja korvikkeita saavilla lapsilla.

Koliikkivaivat ovat yhtä yleisiä rintamaitoa ja korvikkeita saavilla, eikä vauvan painon kehityksessä ole ongelmia. Koliikkivaivat eivät johdu D-vitamiinista, vaikka itkuisuuden alku ajoittuu usein vitamiinin aloitukseen.

Koliikin oireet

Koliikkikohtauksen aikana lapsi itkee kivuliaan oloista itkua eikä rauhoitu millään. Usein lapsi vetää itseään kaarelle ja kipristelee vatsaansa, joka voi pömpöttää. Tuntien kestoisia itkukohtauksia on vaihtelevasti kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta ne painottuvat iltapäivään ja iltaan.

Vauvalla on koliikki, jos hän itkee yli kolme tuntia vuorokaudessa yli kolmena päivänä viikossa yli kolmen viikon ajan, eikä vauvalla todeta muuta itkua selittävää sairautta.

Koliikin hoito

Yleispätevää hoitoa koliikkiin ei ole, mutta oireet helpottavat kuukausien kuluessa. Vanhempien on hyvä tietää, että itku ei vahingoita lasta eikä vaikuta hänen normaaliin kasvuun ja kehitykseen.

Oli koliikin syy mikä tahansa, itkevä lapsi tarvitsee läheisyyttä ja lohdutusta. Erilaisia rauhoittelumenetelmiä on useita. Ärsykkeiden minimointi ja toiminnan järjestelmällisyys helpottavat usein sekä lasta että vanhempia. Koliikkikohtauksen aikana rytminen keinuttelu voi auttaa. Autoajelu ja pölyimurin ääni saattavat rauhoittaa koliikkista lasta.

Kaasun muodostusta on hyvä vähentää imettämällä/ ruokkimalla pullosta rauhallisesti mahdollisimman pystyasennossa ja röyhtäyttämällä usein syötön välissä. Maitohappobakteerit saattavat auttaa.

Joskus koliikin taustalla voi olla yliherkkyys lehmänmaitoon, kananmunaan tai voimakkaisiin mausteisiin, jolloin imettävän äidin ruokavalion muutoksella tai äidinmaidon korvikkeen vaihtamisella voi olla koliikin oireita lievittävä vaikutus. Yliherkkyys ruoka-aine allergioihin on kuitenkin harvinaista; vain noin 2 %:lla on lehmänmaitoallergia.

Lähteet:

Koliikki, Lastentaudit, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Koliikki vauvalla, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Itkuinen vauva, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

R68.1

Julkaistu: 28.9.2018
Kommentoi »