Jos nukkuja kuorsaa, hengittää katkonaisesti ja korahtelee unissaan, hän voi sairastaa uniapneaa.
Yli 40-vuotiaista miehistä jopa 80 prosentilla ja naisista 60 prosentilla ilmenee unirekisteröinnissä yli viisi hengityskatkosta tunnissa
– Mutta tämä ei tarkoita sitä, että kyse olisi hoitoa vaativasta uniapneasta, unitutkija Markku Partinen sanoo.
Jos katkoksia on yli 15 tunnissa, kyse on keskivaikeasta sairaudesta. Yli 30 katkosta merkitsee jo vaikeaa uniapneaa.
Voit arvioida riskiäsi pienellä testillä. Kuorsaatko? Onko puolisosi huomauttanut, että sinulla on hengityskatkoksia? Oletko päivisin väsynyt, kärsitkö korkeasta verenpaineesta ja oletko ylipainoinen? Jos vastaat useimpiin kysymyksiin kyllä, sinulla voi olla uniapnea.
HUS:n keuhkosairauksien poliklinikan erikoislääkäri Adel Bachour kertoo, että uniapneaepäilyt ovat lisääntyneet valtavasti. Noin 45 prosenttia potilaista saapuu tutkimuksiin niiden vuoksi.
Kymmenen vuotta sitten määrä oli alle kymmenen prosenttia.
Suurin syy uniapneaan on ylipaino. Myös tukkoinen nenä tai rakenteellinen vika hankaloittavat hengitystä yöllä. Nukkujan leuka voi olla pieni tai nielurisat ovat isot. Alkoholin ja unilääkkeiden käyttö altistaa uniapnealle. Myös geeniperimä vaikuttaa.
Uniapneassa ylähengitystiet menevät tukkoon nukkuessa. Potilas saattaa tuntea tukehtuvansa. Hän haukkoo henkeä, jolloin voi kuulua korahdus.
– Potilas havahtuu hengityskatkoihin. Toistuessaan ne rikkovat unen laatua. Aivojen toiminta yöllä häiriintyy. Tämä vaikuttaa muistiin ja keskittymiskykyyn.
Uniapneasta johtuva väsymys eroaa tavallisesta siinä, että ihminen ei virkisty nukkuessaan. Hoitamattomana sairaus lisää jopa nelinkertaisesti sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Lue myös: Uniapnean oireet
Paras hoito Bachourin mukaan on riskitekijöiden välttäminen. Jos vyötäröllä ja kaulanseudulla on rasvaa ja vaaka näyttää ylipainoa, kannattaa laihduttaa. Se vähentää kuorsausta ja parantaa unen laatua.
Myös normaalipainoiset kärsivät uniapneasta. Selällään nukkuminen aiheuttaa kuorsausta ja hengityskatkoja. Kylkiasento onkin parempi. Selän alle voi laittaa tennispallon ja kokeilla, helpottaisiko se siirtymään kyljelle.
Aiemmin rakenteellisia vikoja korjattiin paljon leikkauksilla. Lääkärit kuitenkin huomasivat, että aikuisten potilaiden oireet palasivat usein vuoden tai parin kuluttua leikkauksesta.
Kuorsaavia lapsia nielurisojen poisto auttaa hyvin, ja operaatio voi lopettaa vaivan kokonaan.
Keskivaikeaan ja vaikeaan uniapneaan tepsii parhaiten ylipainehoito. Potilas saa yöksi kasvoilleen hengitysmaskin. CPAP-laite pitää tiehyet auki nukkuessa.
– Laite ei paranna sairautta, mutta se poistaa kuorsausta ja estää hengityskatkoksia. Käyttö on pitkäaikaista, Adel Bachour kertoo.
Markku Partinen on lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologian erikoislääkäri ja unitutkija.
Adel Bachour on lääketieteen tohtori ja keuhkosairauksien dosentti. Uniklinikan vastuuhenkilö. Kirjoittanut väitöskirjan ja useita julkaisuja uniapneasta.
