Erityiskorvattavia lääkkeitä saavien kihtipotilaiden määrä on yli kymmenkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä arviolta jo 30 000 suomalaista kärsii kihdistä.
- Lue kihdin oireista ja kihdin hoidosta.
Vielä 1950-luvulla kihti oli Suomessa todella harvinainen. 1970-luvun puolivälissäkin vain vajaat 2 000 suomalaista sai erityiskorvattavia lääkkeitä kihtiin. Viisi vuotta sitten heidän määränsä oli jo yli kymmenkertainen. Monessa suhteessa terveinä pidetyillä Kaukoidän kansoilla kihti on ollut jo kauan huomattavasti yleisempää kuin meillä.
- Eittämättä osin elintasosairaus, fysiatrian erikoislääkäri Jukka-Pekka Kouri Ortonista sanoo ja maalaa tyypillisen kihtipotilaan muotokuvan: keski-ikäinen, hiukan ylipainoinen mies, joka pitää muikuista ja alkoholista, etenkin oluesta. Todennäköisesti hänellä on myös nesteenpoistolääkitys.
Kihtiä pidetään tyypillisenä miesten sairautena ja sitä ovat poteneet monet suurmiehet Darwinista Livingstoneen ja Michelangeloon. Kihti on harvinaisempi naisilla ja tuiki harvoin sitä on lapsilla. Yleensä ensimmäinen kihtikohtaus tulee keski-iässä.
Kihti on niveltulehdus, joka antaa ensi merkit itsestään yleensä isovarpaassa. Sen tyvinivel alkaa usein kylmettymisen jälkeen punoittaa ja aiheuttaa tuskallista kipua. Kohtaus alkaa yleensä yhtäkkisesti ja alkuvaiheessa siihen saattaa liittyä myös kuumeilua. Kihti voi periaatteessa kiusata mitä niveliä tahansa, mutta useimmiten se tuntuu pienissä nivelissä.
Puriini kiteyttää virtsahapon
- Normaalisti virtsahappo poistuu elimistöstä virtsan mukana. Kihtipotilaalla se kuitenkin alkaa kertyä ja sakkautua elimistöön. Nivelen sisällä nämä virtsahappokiteet aiheuttavat äkillisen ja tuskallisen tulehduksen, Jukka-Pekka Kouri kertoo.
Syy virtsahapon kertymiseen on usein ruokavaliossa ja sen sisältämässä puriinissa. Paljon puriinia on muun muassa kalan nahassa. Siksi nahkoineen syötävät pikkukalat, esimerkiksi muikut, silakat ja sardiinit ovat kihtipotilaalle kuin myrkkyä. Puriinia on paljon myös sisäelimissä, kuten maksassa ja munuaisissa sekä herneissä, pavuissa, pinaatissa, parsassa ja sienissä. Katkaravut ja muut äyriäiset sisältävät myös puriinia.
- Lue lisäksi: Kihti muuttaa ruokavalion
Alkoholi, etenkin olut lisää elimistön virtsahappopitoisuutta monella eri mekanismilla ja kihtipotilaan olisikin vältettävä kaikkia alkoholijuomia. Vähäpuriinisia ruokia ovat muun muassa vilja- ja maitotuotteet, kananmunat sekä useimmat kasvikset ja juurekset perunasta salaattiin ja tomaatista kurkkuun sekä hedelmät.
- Myös jotkut lääkkeet, esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet lisäävät virtsahapon kertymistä elimistöön. Noin 90 prosentilla kihtipotilaista on tällainen diureettilääkitys.
Tulehduskipulääkettä ja laihduttamista
- Äkilliseen kihtikohtaukseen kannattaa hakea apua omalääkäriltä tai työterveyslääkäriltä. Kroonisen oireiston kanssa on syytä kääntyä reumatauteihin erikoistuneen lääkärin puoleen, Jukka-Pekka Kouri neuvoo.
Kihdin hoidossa pyritään lievittämään kipua ja tulehdusta mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Ajoissa aloitettu tulehduskipulääkitys saattaa taltuttaa kohtauksen, mutta lääkitystä kannattaa yleensä jatkaa vielä muutama päivä kohtauksen jälkeenkin. Indometasiinilla ja diflunisaalilla voidaan vähentää virtsahapon eritystä.
- Perinteisistä tulehduskipulääkkeistä vatsan ärsytysoireita saaville on tarjolla uutena lääkkeenä etorikoksibi. Tuoreen vertailututkimuksen mukaan se tehoaa kihtiin yhtä hyvin kuin indometasiini, Jukka-Pekka Kouri kertoo.
Kerran kihtikohtauksen kokeneen kannattaa välttää puriinipitoisia ruokia ja alkoholia. Liikapaino lisää aineenvaihdunnan häiriöitä ja kihtipotilaan olisikin syytä pitää painonsa kurissa. Toisaalta täydellinen paasto saattaa lisätä virtsahapon kertymistä vereen ja altistaa uudelle kihtikohtaukselle. Runsas veden juominen auttaa vilkastuttamaan munuaisten toimintaa ja huuhtelee virtsahappoa pois elimistöstä.
