Terve.fi

Kihdin hoito


Kihdin hoito alkaa ensisijaisesti elintapojen ja ruokavalion muutoksella. Lue lisää kihdin hoidosta.
Teksti Toimitus

Kihti on paljolti elintapatauti. Ensisijainen hoito on siis elämäntapaohjeet. Näistä merkittävin on ruokavalio. Sokeroitujen tuotteiden ja runsaasti puriineja sisältävien ruokien määrää tulee vähentää.

Kihtiä sairastavan tulisi erityisesti välttää

  • sisäelinten (kuten maksa ja munuainen),
  • pikkukalojen (esimerkiksi muikut ja silakat)
  • ja broilerin nahan syömistä,

sillä niissä on korkeat puriinipitoisuudet.

Myös lihatuotteiden ja äyriäisten syömistä rajoitetaan

Lisäksi painonhallinta, liikunnan lisääminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen liittyvät kihdin hoidon elämäntapamuutoksiin.

Jos ruokavaliolla ja muilla elämäntapamuutoksilla ei saada riittävää vastetta vaan toistuvat kihtikohtaukset vaivaavat edelleen, voidaan tilaa hoitaa uraatin pitoisuutta vähentävällä lääkityksellä eli hyperurikemialääkityksellä.

Lääkitystä voidaan suositella jo ensimmäisen kihtikohtauksen jälkeen, mikäli potilas on alle 40-vuotias ja sairastaa liitännäissairauksia tai uraattipitoisuus on merkittävästi koholla. Lääkitys estää uraatin muodostumista, muuttaa uraattia liukoiseksi ja lisää sen eritystä elimistöstä virtsan mukana. Tavallisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat allopurinoli ja febuksostaatti.

Äkillistä kihtikohtausta hoidetaan ensisijaisesti levolla, kylmäpaketilla ja tulehduskipulääkkeillä. Jos nämä hoidot eivät auta tai eivät sovellu käytettäviksi, niveleen ruiskutettu kortisoni yleensä lievittää oireita hyvin.

Kihdin omahoito

Kihtipotilaan omahoito keskittyy ruokavalioon, jossa pyritään minimoimaan puriiniaineiden saanti ja alentamaan veren virtsahappopitoisuutta. Ruokavaliossa vältetään niitä ruoka-aineita, jotka sisältävät runsaasti puriineja ja käytetään rajoitetusti sellaisia ruoka-aineita, joissa on kohtalaisesti puriineja. Esimerkiksi lihan, kalan ja kanan käyttö kannattaa rajoittaa 80–100 grammaan päivässä.

Vältettävät ruoka-aineet sisältävät runsaasti puriineja

  • Sisäelimet: maksa, munuaiset, kateenkorva
  • Pienet kalat tuoreena ja säilykkeenä: esimerkiksi anjovis, muikku, silli ja silakka
  • Kalan ja siipikarjan nahka

Rajoitettavat ruoka-aineet sisältävät kohtalaisesti puriineja. Syö kohtuullisesti, yhteensä maksimissaan 100–150 grammaa päivässä.

  • Äyriäiset ja mäti
  • Lihatuotteet, kuten nauta, sika, siipikarja ja riista
  • Herneet, linssit, pavut, soijavalmisteet
  • Sienet
  • Sokeroidut juomat

Suositeltavia vähän puriineja sisältäviä ruoka-aineita

  • Viljatuotteet
  • Hedelmät, useimmat vihannekset ja juurekset
  • Kananmuna ja munaruoat
  • Maito, juusto ja muut maitovalmisteet
  • Ruokaöljyt, margariini
  • Kahvi, tee, kaakao, mausteet

Alkoholi

Alkoholi lisää virtsahapon muodostumista ja estää sen poistumista elimistöstä. Jopa kahden alkoholiannoksen nauttiminen päivittäin voi kaksinkertaistaa kihtikohtauksen esiintyvyyttä.

Paino

Ylipaino lisää virtsahapon tuotantoa, vähentää sen erittymistä elimistöstä ja näin ollen altistaa kihtikohtauksille, joten painonpudotus ja -hallinta on suotavaa.

Nesteen saanti

Nestettä tulisi nauttia 2–3 litraa päivässä, sillä runsas nesteen nauttiminen ja sitä kautta virtsaaminen edesauttaa virtsahapon poistumista elimistöstä.

Kihdin lääkehoito

Mikäli painonpudottamisen ja ruokavalion noudattamisen jälkeen kihtiä ei saada hallintaa, on mahdollista aloittaa uraatin pitoisuutta laskeva lääkitys. Lääkitys estää virtsahapon muodostumista, muuttaa kiteistä virtsahappoa liukoiseksi ja lisää sen eritystä elimistöstä virtsan mukana. Lääkehoito voidaan aloittaa myös ensimmäisen kihtikohtauksen jälkeen, esimerkiksi jos potilas on alle 40-vuotias.

Lähteet:

Julkunen H & Konttinen YT. Kihdin muuttuva kuva. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 126(12):1477-85. Kustannus Oy Duodecim 2010.

Julkunen H. Kihti ja valekihti. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Kihti – pikatietoa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 128(18):1895. Kustannus Oy Duodecim 2012.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Kihti, Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Ruskoaho H ym. (toim.). Farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Duodecim 2014.

Julkaistu: 13.4.2018