Terve.fi

Keuhkoahtaumatauti yleistyy

Keuhkoahtaumatauti yleistyy
On arvioitu, että noin 175 000 suomalaista sairastaisi oireista keuhkoahtaumatautia, mutta joidenkin selvitysten mukaan määrä saattaisi olla lähes kaksinkertainen, kun mukaan lasketaan myös lievät tapaukset.
Julkaistu 12.11.2007

Maailman Terveysjärjestön, WHO:n, arvion mukaan jo vuonna 1990 keuhkoahtaumatauti oli maailman seitsemänneksi yleisin kuolinsyy, mutta vuonna 2020 se tulisi olemaan maailman kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Joka kolmannella yli 50-vuotiaalla tupakoitsijalla ja puolella 70-vuotiaista tupakoitsijoista on keuhkoahtaumatauti.

Joka toinen tupakoitsija sairastuu

Suurin yksittäinen keuhkoahtaumataudin aiheuttaja on tupakointi, vain murto-osassa tapauksista aiheuttajana on jokin muu tekijä esim. pöly.

Suomessa on noin miljoona tupakoitsijaa; noin 25 prosenttia miehistä ja 19 prosenttia naisista tupakoi.

Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä, ja monet sairaudet liittyvät siihen, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, hengityssairaudet ja aivohalvaus.

Joka toisen tupakoijan arvellaan sairastuvan keuhkoahtaumatautiin. Siksi keuhkoahtaumataudin ehkäisyssä tulisikin paneutua nimenomaan tupakoinnin ehkäisyyn.

Nikotiini koukuttaa tupakoitsijan

Useimpien tupakoitsijoiden arvellaan jatkavan tupakointia vasten tahtoaan, koska he ovat riippuvaisia nikotiinista. Nikotiini kietoo ihmisen verkkoonsa salakavalasti. Nikotiini on aine, joka stimuloi sekä kiihottaa keskushermoston mielihyväreseptoreita.

Tupakoidessa reseptoreiden herkkyys muuttuu ja niiden määrä lisääntyy. Hermosolut alkavat erittämään enemmän dopamiinia, mikä on yhteistä kaikille riippuvuuden muodoille. Nikotiinia on verrattu jopa kokaiinin ja heroiinin kaltaiseksi koukuttajaksi.

Arviolta 10 prosenttia ihmisistä ei tule nikotiinista riippuvaiseksi. Etukäteen ei voi kuitenkaan tietää kuka jää koukkuun. Tupakkariippuvuus on kuitenkin sairaus, joka voi syntyä jo lyhyessä ajassa. Nikotiiniriippuvuus on myös sairaus, jota pitää hoitaa.

Tunnista keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumatauti pääsee etenemään usein turhan pitkälle, ennen kuin se diagnosoidaan. Keuhkojen toiminta on ylimitoitettu länsimaiseen elämäntyyliin, eli jos et harrasta fyysisiä urheilulajeja tai jos työsi ei ole fyysisesti raskasta, voi keuhkoahtauman diagnoosin tekeminen myöhästyä pahastikin.

Sairaus on hyvin salakavala, sillä ensimmäiset oireet voivat tulla vasta siinä vaiheessa kun jopa puolet keuhkojen toiminnasta on menetetty. Tässä vaiheessa portaiden nousemisessa alkaa yleensä esiintyä hengenahdistusta.

Keuhkoahtaumataudin ensimmäisiä oireita ovat rasitushengenahdistus, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, yskä tai yskökset ja toistuvat keuhkoputkentulehdukset.

Sairautta ei voi parantaa, mutta se etenemistä voidaan hidastaa.

Keuhkoahtaumataudin hoito

Tärkein hoitomuoto on tupakoinnin lopettaminen, lääkkeillä voidaan ainoastaan lievittää oireita. Oireita lievittäviä lääkkeitä on useita ja lääkitys räätälöidään jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. Myös nikotiiniriippuvuuden hoitoon voidaan käyttää lääkkeitä hyvällä menestyksellä.

Keuhkoahtaumataudin toteaminen

Keuhkoahtaumatauti todetaan yksinkertaisella keuhkojen spirometriatutkimuksella. Yli 20 vuotta polttaneen tupakoitsijan kannattaa käydä tarkistuttamassa keuhkojensa kunto spirometriatutkimuksella työterveys- tai terveyskeskuksessa.

Myös koulutettu terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja voi tehdä mikrospirometriatutkimuksen, joka on erittäin hyvä tutkimus keuhkoahtaumataudin seulonnassa.

Älä enää epäröi, varaa aika. Sairauden varhainen tunnistaminen olisi potilaan hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

1 kommentti