Terve.fi

Yleistietoa keuhkoahtaumataudista

Yleistietoa keuhkoahtaumataudista

Keuhkoahtaumatauti on yli 90 prosenttisesti tupakoinnin aiheuttama. Moni sairastaa keuhkoahtaumatautia tietämättään.
Teksti Arja Mursu
Mainos

Tavallisin riskitekijä keuhkoahtaumataudille on tupakointi. Suomessa se selittää yli 90 % tapauksista ja noin 20-30 % tupakoijista sairastuu keuhkoahtaumatautiin. Muita tekijöitä ovat passiivinen tupakointi, perinnöllinen alttius, keuhkoinfektiot, ilmansaasteet ja mahdollisesti monet tietyt ammattiin liittyvät altisteet kuten pölyt, huurut, käryt ja kaasut.

Lue keuhkoahtaumataudin oireista.

Keuhkoahtaumataudin seuranta

Keuhkoahtaumatautia sairastavalle suositellaan seurantakäyntiä perusterveydenhuollossa vuosittain. Potilasohjaukseen kuuluu ohjattu omahoito, jossa potilaalle annetaan perustiedot sairaudesta, siihen liittyvistä vaiheista, ennusteesta ja hoidosta.

Keuhkoahtaumataudin periytyvyys

Perinnöllisistä tekijöistä alfa-1-antitrypsiinin puutteen on osoitettu liittyvän taudin kehittymiseen. Alfa-1-antitrypsiini on maksassa muodostuva, niin sanottu akuutin vaiheen antiproteaasi, joka estää elimistössä proteiineja hajottavien entsyymien toimintaa.

Geeniyhdistelmä johtaa pieneen alfa-1-antitrypsiinipitoisuuteen ja sitä kautta altistaa emfyseemalle. Pitoisuus on laboratoriossa otettavalla rutiininomaisella verikokeella määriteltävissä. Keuhkoahtaumatautitapauksista alfa-1-antitrypsiinin puutos selittää vain noin 2 %.

Keuhkoahtaumataudin yleisyys

Keuhkoahtaumatauti on alidiagnosoitu sairaus, eli moni sairastaa tautia tietämättään. Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 6 % väestöstä ja miehillä tauti on yleisempi.

Tupakoitsijoiden keskuudessa tauti on huomattavasti yleisempi, arviolta 20-30 % tupakoijista sairastuu siihen. Vuonna 2012 keuhkoahtaumatautiin kuoli hieman reilu 1000 henkilöä.

Tutustu keuhkoahtaumataudin hoitoon.

Keuhkoahtaumataudin ennuste

COPD:n ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi vain tupakoinnin lopettaminen. Diagnoosi viivästyy usein taudin niukkaoireisuuden vuoksi. Tupakoijat pitävät usein oireitaan tupakkayskänä ja huonona fyysisenä kuntona.

Kun päästään diagnoosiin ja aloitetaan hoito, saadaan helpotettua oireita ja näin elämänlaatua paremmaksi jolloin myös fyysisen kunnon nostaminen onnistuu paremmin. Viimeistään diagnoosin jälkeen olisi kyettävä tupakoinnin lopettamiseen.

Tupakoinnin lopetus on ensiarvoisen tärkeää, sillä se on tehokasta hoitoa ennusteen kannalta. Muilla hoidoilla vaikutetaan oireisiin ja kyetään vähentämään pahenemisvaiheita.

Taudin vaikeissa pahenemisvaiheissa selviytymiskyky ja aktiviteettitaso kotioloissa huononee, hengenahdistus on vaikeaa ja yleistila huono. Vaikeassa taudissa esiintyy pitkäaikaista hypoksemiaa eli happiniukkuutta ja huono keuhkotuuletus voi johtaa myös hiilidioksidin kertymiseen sekä happo-emästasapainon häiriöihin. Tällaiset muutokset ovat merkkejä huonosta ennusteesta.

Lähteet:

Keuhkoahtaumatauti, Keuhkosairaudet, Kustannus Oy Duodecim 2014.

Keuhkojen toimintakokeet, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Keuhkoahtaumatauti, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014.

ICD-10:

J44.8 Keuhkoahtaumatauti

Julkaistu: 3.7.2006