Terve.fi

Keuhkoahtaumataudin hoito


Keuhkoahtaumataudin hoidossa tärkeää on tupakoinnin lopetus. Keuhkoahtaumataudin hoidossa tärkeässä roolissa ovat myös lääkehoito ja liikunta.

Tupakoinnin lopettaminen on ainoa osoitettu keino keuhkoahtaumataudin etenemisen hidastamiseksi. Tupakoinnin lopettaminen ei paranna olemassa olevaa vauriota.

Keuhkojen toiminnan heikentyminen on tupakoinnin loppumisen jälkeen kuitenkin ikääntymiseen liittyvää ja yhtä hidasta kuin ei koskaan tupakoinneilla, jolloin lopetustilanteen suoritusarvoista riippuu keuhkojen toiminnan ennuste myöhemmille elinvuosille.

Kaikki lopettavat oman tahtonsa ohjaamina. Toisille tämän tärkeän päätöksen tekeminen on helppoa, kun taas toiset tarvitsevat apukeinoja ja kannustusta. Nikotiini on erittäin vahvaa riippuvuutta aiheuttava aine. Nikotiinikorvaushoidosta on osoitettu olevan hyötyä tupakoinnin lopettamisessa. Korvaushoidossa käytettäviä nikotiinia sisältäviä valmisteita ovat laastari, purukumi, kielenalustabletti, imeskelytabletti ja inhalaattori. Hoitoa suositellaan vähintään 3 kk ajaksi. Lisäksi nikotiiniriippuvuuden hoitoon on saatavana reseptivalmisteita, jotka eivät sisällä nikotiinia.

Lääkehoidossa käytössä ovat keuhkoputkia laajentavat lääkkeet, teofylliini ja kortikosteroidit, roflumilasti. Keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä ovat antikolinergit ja lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit.

Antikolinergit vähentävät keuhkoputkien supistumista ja voivat vähentää limaneritystä. Pitkävaikutteinen antikolinergi tiotropium on keuhkoputkia laajentavista lääkkeistä ollut pisimmän aikaa käytössä ja siitä on eniten tutkimuksia. Se myös tehostaa muiden lääkkeiden vaikutusta keukoahtaumataudissa.

Lyhytvaikutteiset beeta2-sympatomimeetit vaikuttavat nopeasti ja sopivat tilapäiskäyttöön esimerkiksi ennen liikuntaa. Pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit avaavat keuhkoputkia jopa 24 tuntia ja parantavat joidenkin potilaiden elämänlaatua ja keuhkojen toimintaa.

Tiotropiumin ja pitkävaikutteisen beeta2-sympatomimeetin yhdistelmähoidolla on parempi teho kuin jommalla kummalla lääkkeellä yksinään.

Teofylliini ei ole yhtä tehokas kuin antikolinergit ja beeta2-sympatomimeetit. Lisäksi sillä on melko paljon haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Se voi kuitenkin tehostaa muiden keuhkoahtaumatautilääkkeiden vaikutusta ja sitä voidaan käyttää lisälääkkeenä vaikeimmin sairailla potilailla.

Inhaloitavat kortikosteroidit vähentävät oireilua ja pahenemisvaiheita ja saattavat parantaa keuhkojen toimintaa vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla.

Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit ovat selkeät. Sitä käytetään potilailla, joilla on vaikea COPD ja krooninen hypoksemia (valtimoveren happiniukkuus). Ympärivuorokautisen (20-24t/vrk) happihoidon on osoitettu vähentävän kuolleisuutta tässä potilasryhmässä.

Hoidon edellytyksenä ovat tupakoimattomuus ja potilaan yhteistyökyky. Lievässä tai keskivaikeassa COPD:ssä kotihappihoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä.

Oleellinen osa keuhkoahtaumataudin hoitoa on säännöllinen liikunta.

Keuhkoahtaumatautipotilaille suositellaan kuntoutuksena potilasohjausta ja ohjattua liikuntaharjoittelua, jossa pyritään erityisesti lihasvoiman ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Ylipainoisten keuhkoahtaumatautipotilaiden tulisi pyrkiä normaalipainoon ja tahattomasti laihtuvien pitäisi käyttää runsasenergistä ravintoa.

Kaikille potilaille suositellaan vuosittaista influenssarokotetta sekä pneumokokkirokotusta viiden vuoden välein.

Lähteet:

Keuhkoahtaumatauti, Keuhkosairaudet, Kustannus Oy Duodecim 2014.

Keuhkojen toimintakokeet, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Keuhkoahtaumatauti, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014.

Julkaistu: 15.4.2018