Kestävyyskunto ja sen testaaminen
Kestävyyskunnolla eli aerobisella kunnolla tarkoitetaan hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea, ja toisaalta toimivien lihasten kapasiteettia käyttää happea energiantuotantoon. Hyvä kestävyyskunto auttaa elimistöä saamaan tarvitsemansa määrän happea kudoksiinsa ja selviytymään tehokkaasti rasituksesta.
Kun puhutaan kunnosta tai yleiskunnosta, tarkoitetaan kunnolla hyvin usein fyysisen kunnon osa-alueista nimenomaan kestävyyskuntoa. Testaajan silmin tarkasteltuna kestävyyskunnon testit muodostavat suosituimman ja yleisimmän kokonaisuuden kaikista kuntotesteistä. Ammattitaitoinen testaaja selvittää aiemman liikuntataustan ja terveystilan, valitsee sopivan kestävyyskunnon testin, antaa ohjeet testiin valmistautumiselle ja mikä tärkeintä, tulkitsee testituloksen ja antaa yksilöllisen palautteen testattavalle.
Suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi
Tarkin ja vaativin tapa testata kestävyyskunto on suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi, joka perustuu testin aikaiseen hengityskaasujen analysointiin. Testi toteutetaan tavallisimmin juosten tai polkupyöräergometrillä. Testin kovuus tulee esille matkan edetessä. Kevyttä alkua seuraa jatkuvasti tasaisin välein nouseva kuorma ja kuormitusta nostetaankin uupumiseen saakka. Riippuen kunnosta ja käytetystä testiprotokollasta, testi kestää tavallisesti noin 15-30 minuuttia. Kannattaa huomioida, että suora testi on perinteinen urheilijatesti, eikä se sovellu kaikille.
Epäsuorat kestävyyskunnon testit
Epäsuorat kestävyyskunnon testit perustuvat tavallisimmin mitatun sydämen sykkeen ja tehdyn työn avulla epäsuorasti johdettuun maksimaalisen hapenkulutuksen arvoon. Testi voi olla maksimaalinen, mutta useimmiten käytetään testimalleja joissa selviytyy pienemmin ponnisteluin. Luotettavia ja paljon käytettyjä testejä ovat 12 minuutin polkupyöräergometritesti ja UKK-instituutin kävelytesti. Polarin sykemittareissa oleva uusi kestävyyskunnon testi on mielenkiintoinen. Testi on tarkkuudeltaan edellä mainittujen testien tasoa, mutta yllättävää on se, että testi tehdään noin viiden minuutin lepäämisen aikana ilman ainoankaan hikipisaran vuodattamista. Kestävyyskunnon tasoa voidaan lisäksi arvioida standardoidulla kyselylomakkeella, mutta testituloksen tarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin muilla aiemmin kuvatuilla testeillä.
Kestävyyskunnon testin tulos
Kestävyyskuntotestin tulos ilmoitetaan maksimaalisen hapenottokyvyn arvona. Tämä arvo ilmaistaan tavallisesti millilitroina painokiloa kohti minuutissa (ml•kg-1•min-1). Pelkän hapenoton arvon lisäksi kestävyyskunnon arvioinnissa käytetään normaaliväestöstä johdettua ikä- ja sukupuolivakioitua asteikkoa, josta saadaan kuntoindeksi. Asteikko on joko 5- tai 7-portainen. Esimerkiksi kuntoindeksi 7 tarkoittaa ikään ja sukupuoleen nähden huomattavasti parempaa, toisin sanoen erinomaista kestävyyskuntoa.
Me ihmiset olemme enemmän tai vähemmän kiinnostuneita vertaamaan omaa testitulostamme kaverin saamaan tulokseen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kuntotesti kertoma on parhaimmillaan silloin kun se motivoi liikkumaan ja toimii luotettavana liikuntaharrastuksen tuloksellisuuden mittarina.
