Yksipuolinen työ, huonot työasennot ja liiallinen tai liian vähäinen kuormitus taasen kuluttavat heikentävät ja kuluttavat elimistöäsi.

Elimistömme vanhenemis- ja rappeutumismuutokset alkavat jo 30 ikävuoden paikkeilla, jonka jälkeen suorituskyky alenee noin yhden prosentin vuosivauhtia. Myös vähäinen fyysinen aktiivisuus johtaa vanhenemismuutosten kanssa vastaavanlaiseen toimintakyvyn heikkenemiseen. Jos liikuntaelimistöä ei siis kuormiteta on seurauksena luuston haurastuminen, voimien heikkeneminen, hengityselimistön rapistuminen sekä aistitoimintojen heikkeneminen.

Voimme kuitenkin itse vahvasti vaikuttaa muutosten nopeuteen. Säännöllinen liikunta nimittäin ennaltaehkäisee keskushermoston ennenaikaista rappeutumista, vahvistaa lihaksia, luustoa, sydäntä ja verenkiertoelimistöä sekä pitää lihakset elastistina, nivelet liikkuvina ja tasapainon parempana. Fyysisesti aktiivisella fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen on arviolta yli puolet inaktiivista henkilöä hitaampaa ja voimme jopa kehittää useimpia kunnon osa-alueita pitkälle vanhuusikään saakka.

Täsmäliikuntaa ja aktiivista elämäntapaa 

Keho vahvistuu harjoitettaessa sieltä, mihin harjoituksen vaikutus kohdistuu. Hengästyminen vahvistaa sydäntä, keuhkoja ja koko verenkiertojärjestelmää. Painojen nostelu ja voimaa vaativa ”vääntäminen” vahvistaa lihaksia, jänteitä ja tukirankaa, kun taas hyppelyt ja iskuja aikaansaavat lajit vahvistavat luustoa. Venyttelyillä ja liikkuvuusharjoituksilla pidetään lihakset, jänteet ja nivelet elastisina sekä notkeina ja niiden avulla palaudutaan nopeammin fyysisestä rasituksesta.

Hyötyliikunnan osuutta terveyden ja hyvän kunnon näkökulmasta ei voi koskaan liikaa korostaa. Siirtymiset pyörällä tai kävellen, metsä- ja puutarhatyöt, marjastus, sienestys ja patikointi ovat aktiivista puuhastelua, joilla keräät huomaamatta suuren määrän liikuntaminuutteja kuntotilillesi.

UKK-Instituutin terveysliikuntasuositus kannustaakin liikkumaan tunnin joka ikinen päivä. Liikunnan ei tarvitse olla suorituskeskeistä hikiliikuntaa, vaan tavoitteena on välttää passiivisuutta ja pysyä liikkeessä. Hyötyliikunnan osuus tuosta seitsemän tunnin kakusta on noin puolet, jolloin ”hikiliikunnan” osuudeksi jää siis 3-4 tuntia, tasapainoisesti kunnon eri osa-alueita harjoittaen.

Huono kunto on terveysriski 

Huonokuntoinen elimistö kuormittuu työssä ja arkiaskareissa tarpeettoman paljon, kun kuntoa ei ole reservissä. Myös palautuminen rasituksesta on hidasta, joten vastustuskykykään ei ole parhaimmillaan. Huono kunto onkin tutkitusti jopa tupakointia, ylipainoa ja korkeata verenpainetta sekä kolesterolia suurempi terveydellinen riskitekijä, joten eiköhän ole aika ottaa itselleen enemmän aikaa kuntoilulle ja itsensä huoltamiselle.

Onnea kuntopolullesi kohti parempaa kuntoa ja terveyttä!