Moni kuvittelee kärsivänsä vakavasta allergiasta, mutta hyvin usein huoli on aiheeton. The Guardianin vinkeillä voi selvittää, onko sittenkin syytä huolestua.
Ruoka-aineallergia usein kuviteltua
Suomessa päiväkodeissa ja kouluissa erikoisruokavaliot ovat arkipäivää.
Terveyskirjaston mukaan jopa 30–50 prosenttia päiväkoti- ja kouluikäisistä lapsista noudattaa erikoisruokavaliota. Useimmiten se on allergiaruokavalio.
Niiden tarpeellisuudesta ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että vain noin 10 prosenttia alle 1-vuotiaista reagoi johonkin ruokaan.
On todennäköistä, että moni noudattaa allergiaruokavaliota turhaan. Allergiselle tarkka ruokavalio on kuitenkin elintärkeä asia, sillä pahimmillaan ruoka-aineallergia on hengenvaarallinen.
Mitä allergia on?
Allerginen reaktio näkyy kehon puolustusjärjestelemässä. Välitön reaktio syntyy minuuteissa siitä, kun on syönyt ruokaa, jolle on allerginen.
Joskus pelkkä allergeenin koskettaminen voi saada aikaan nopean allergiareaktion.
Joskus allerginen reaktio syntyy hitaammin ja sen kehittyminen saattaa kestää 4–28 tuntia.
Tavallisimpia oireita ovat kutina, aivastelu, silmien ja nenän vuotaminen, hengityksen vinkuminen ja puristus rinnassa, yskä sekä huulten, kielen, silmien ja kasvojen turpoaminen.
Myös huonovointisuus, oksentelu ja vatsakipu voivat olla merkkejä allergisesta reaktiosta.
Vakavimmillaan allergia voi aiheuttaa henkeä uhkaavan anafylaktisen reaktion.
Mikä anafylaktinen reaktio on?
Anafylaktinen reaktio eli anafylaksia on äkillinen yliherkkyysreaktio, joka vaikuttaa koko kehoon.
Se alkaa usein vain muutama minuutti altistumisen jälkeen.
Tavallisimpia anafylaksian aiheuttajia ovat erilaiset pähkinät, seesaminsiemenet, kananmunat ja äyriäiset. Myös jotkin antibiootit ja kipulääkkeet aiheuttavat anafylaksiaa.
Adrenaliiniruiskua kannattaa kuljettaa mukana, jos on hyvin herkkä joillekin allergeenille.
- Aiheesta lisää: Anafylaksian ensihoito-ohje
Mitä eroa ruoka-aineallergialla ja -herkkyydellä on?
Ruoka-aineherkkyyden ja ruoka-aineallergian syyt ovat erilaisia, sillä yliherkkyys ei aiheudu puolustusjärjestelmän reaktiosta eikä se ole hengenvaarallinen.
Yliherkkyyttä esiintyy useammin aikuisilla ja harvemmin lapsilla, kun taas lapsilla on useammin allergiaa.
Tavallisimpia oireita ovat turvotus, ilmavaivat ja löysä uloste. Myös ihottuma sekä nivel- ja pääkivut voivat olla yliherkkyysoireita.
Ruokayliherkkyyden selvittämiseen ei ole olemassa luotettavia testejä muun kuin laktoosin osalta.
Miten ruokayliherkkyyden voi diagnosoida?
Ruokayliherkkyyden mittaaminen testein ei ole luotettavaa.
Järkevintä on karsia ruokavaliosta muutamaksi viikoksi yliherkkyyttä aiheuttavaksi epäillyt tuotteet ja sitten lisätä ne takaisin ruokavalioon.
Samoin ruokapäiväkirjan pitäminen voi auttaa selvittämään oireiden syyt.
Pystyin ennen juomaan litrakaupalla maitoa, enää en. Mistä se johtuu?
Monet laktoosi-intolerantikot sietävät jonkin verran maitotuotteita ja saavat oireita vasta sitten, kun heidän oma sietorajansa ylittyy. Oireita ilmenee, kun kehon laktaasi-entsyymi ei jaksa enää pilkkoa maitotuotteiden laktoosia.
Ihmisillä laktaasi-entsyymin aktiivisuus vähenee 35 ikävuoden jälkeen. Syy yllättävään muutokseen laktoosin sietämisessä voikin olla iästä kiinni.
Lehmänmaitoallergiaa on puolestaan noin viidellä prosentilla vauvoista ja taaperoista. Usein se häviää viimeistään viiden vuoden iässä.
Milloin lapselle voi antaa pähkinöitä?
Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Useat tutkimukset arvioivat, että allergeenin lisääminen ruokavalioon mahdollisimman nuorena ehkäisee ruoka-aineallergian syntymistä vanhemmalla iällä.
Voiko allergiaa hoitaa totuttamisella?
Joissain tutkimuskeskuksissa testataan parhaillaan hoitoa, jossa allergeenia ruiskutetaan joko liuoksena tai kielen alle. Annosta kasvatetaan hiljalleen.
Tällainen allergeeniin turruttaminen on kuitenkin vielä kokeiluasteella.
Testaamista hidastaa se, että ruiskeet on annettava valvotuissa olosuhteissa anafylaktisen reaktion varalta.
Lähteet:
