Jänisrutto eli tularemia on bakteerin aiheuttama tauti, jota myös hyttyset voivat levittää. Jänisruttoon sairastuu Suomessa tavallisesti noin sata ihmistä vuosittain.
Epidemian huippuvuosina jänisrutto on sairastuttanut jopa tuhat ihmistä vuodessa.
Jänisruton voi saada esimerkiksi syksyisellä metsäretkellä. Taudin tavallisin levittäjä on verta imevä hyönteinen, siksi tartuntoja tavataan eniten heinä-lokakuussa.
Vuonna 2016 jänisruttoa havaittiin tavallista runsaammin.
Jänisrutto tartu ihmisestä toiseen
Jänisrutto eli tularemia on zoonoosi eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti. Ihmisiin sitä voivat hyttysten lisäksi levittää muun muassa paarmat, myyrät, hiiret ja jänikset. Kaikkiaan bakteeria tavataan yli 200 eläinlajilla. Koiriin jänisrutto ei kovin helposti tartu, mutta kissoilla tartuntoja joskus todetaan.
Ihmisestä ihmiseen jänisrutto ei tartu. Tartunnan voi kuitenkin saada sairasta tai kuollutta eläintä koskettelemalla, bakteerin saastuttamasta ruoasta tai juomasta tai hengittämällä bakteerin sisältämää pölyä. Jänisruttotartunnan itämisaika on yleensä 3–5 vuorokautta, mutta se saattaa venyä 2–3 viikkoonkin.
Lue myös: Tiedätkö myyräkuumeen oireet?
Puolet säilyy kokonaan oireettomana
Hyttysenpistosta tarttunut jänisrutto nostaa yleensä kuumeen. Pistoskohdan ympärille voi muodostua haavauma ja läheiset imusolmukkeet voivat tulehtua. Tartunta voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta ja silmätulehdusta. Noin kolmasosalla jänisruttoa sairastavista ilmenee ihottumaa.
Jänisruton voi sairastaa myös kokonaan oireettomana. Oireettomana säilyy yli puolet tartunnan saaneista. Jos tyypillisiä oireita ilmenee, ne auttavat oikean diagnoosin jäljille. Jänisrutto voi löytyä myös verinäytteestä todettujen vasta-aineiden avulla.
Lue myös: Matkailija, nämä rokotukset tarvitset
Jänisrutto ei aiheuta ihmiselle välitöntä vaaraa, mutta oireisen taudin hoito kannattaa kuitenkin aloittaa heti. Jänisruttoa hoidetaan antibiooteilla. Tauti kestää muutamista päivistä viikkoihin.
Suojaudu hyttysen pistoilta
Paras tapa suojautua jänisrutolta on käyttää peittäviä vaatteita ja hyttysmyrkkyjä estämään hyttysen pistoja. Sairaita ja kuolleita eläimiä ei kannata käsitellä paljain käsin. Riistalihasta valmistettava ruoka pitää kypsentää huolella, sillä kuumennus tappaa tautia aiheuttavan bakteerin. Mökeillä kaivovesi on hyvä suojata niin, etteivät eläimet pääse sitä saastuttamaan.
Asiantuntijana laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä. Lähteenä lisäksi THL, Evira ja Zoonoosikeskus.
