– En ole koskaan sairastunut influenssaan eikä tauti koske minua. Tämä on pahin influenssaan liittyvä myytti, sanoo infektiolääkäri Jukka Lumio.
Alati muuttuva virustauti saattaa tarttua keneen tahansa. Sen voi saada, vaikka ei olisi koskaan aikaisemmin sairastunut. Se voi tarttua, vaikka olisi saanut sen edellisenäkin vuotena.
Influenssa on usein raju tauti. Se voi kaataa petiin perusterveenkin. Oireita ovat kuume, lihassäryt ja yleiskunnon heikentyminen.
– Luultavasti kaikki hyötyisivät rokotuksesta hieman. Se vähentäisi bakteerijälkitautien, kuten keuhkokuumeen sekä poskiontelo- ja korvatulehdusten riskiä. Todennäköisesti se vähentäisi myös influenssaan liittyviä sydän- ja aivoverenkiertohäiriöitä, Lumio sanoo.
Rokotteen ottaminen suojaa myös lähimmäisiä. Terveenkin kannattaa ottaa se, jotta ei levitä tautia.
Ilmainen rokote kaikille?
Maksuttoman influenssarokotuksen saavat alle kolmevuotiaat lapset, raskaana olevat, varusmiespalveluksen aloittavat, sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat sekä vakavalle taudille alttiiden läheiset.
Rokotteen saa yleensä terveysasemalta.
Työnantaja saattaa maksaa rokotteen. Etenkin potilastyötä tekeville se tarjotaan usein. Muut joutuvat ostamaan sen itse.
Yksityisellä lääkäriasemalla rokotteen ottaminen maksaa noin 30 euroa. Reseptillä sen voi ostaa apteekista 11 eurolla. Silloin pitää mennä erikseen pistettäväksi.
Kannattaisiko rokotus antaa kaikille ilmaiseksi?
– Terveille influenssasta koituu harvoin niin suuria ongelmia, että rokottaminen olisi kansantaloudellisesti kannattavaa. Jotkin työnantajat antavat työntekijöille rokotteen siinä toivossa, että sairauspoissaoloja tulisi vähemmän.
Virus muuntuu herkästi
Toisin kuin osa luulee, rokote ei voi aiheuttaa influenssaa. Se ei sisällä elävää virusta vaan vain viruksen osia.
Rokotuksen jälkeen voi silti nousta kuume. Flunssankaltainen olo johtuu siitä, että elimistön puolustuskyky herää.
Influenssakaudella tauti saattaa iskeä sattumalta heti rokotuksen jälkeen. Suojan muodostuminen kestää pari viikkoa. Haittaa ei ole, vaikka saisi rokotteen ja tartunnan yhtä aikaa.
Influenssaa on A-, B- ja C-tyyppiä, joista A ja B aiheuttavat epidemioita ihmisille.
Paras aika ottaa rokote on marraskuu. Silloin kausi-influenssa ei ole vielä saapunut Suomeen. Rokote kannattaa ottaa vielä tammikuussakin, sillä etenkin B-influenssa voi tulla vasta maaliskuussa.
Suojan aste vaihtelee vuosittain. Aina rokote ei tehoa hyvin.
– Rokotteen koostumusta muutetaan vuosittain virustyyppien mukaan. Kun eteläisellä pallonpuoliskolla puhkeaa epidemia, rokotteita kehitetään siellä kiertävien virusten mukaan. Silti joinakin vuosina tulee yllätyksiä, Lumio kertoo.
Esimerkiksi toissa talvena vikkelä virus ehti muuntua pintarakenteiltaan ja rokotteen suoja jäi vaatimattomaksi: pikkulapsilla se oli 40 prosenttia mutta iäkkäillä ainoastaan 20 prosenttia.
Vaikka rokote ei aina estä sairastumista, rokotettu yleensä sairastaa taudin lievempänä. Jos on sairastanut aiempina vuosina samankaltaisen viruksen aiheuttaman influenssan, siitäkin saa hieman suojaa. Influenssarokote ei suojaa tavalliselta flunssalta.
Kuolema on harvinainen
Influenssaan sairastuu joka vuosi 5–15 prosenttia aikuisista ja jopa kolmasosa lapsista.
Vain laboratoriotutkimuksissa varmennetut sairastumiset ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin. Vuonna 2016 rekisteriin kirjattiin 20 889 A-influenssaa, mikä oli lähes kolme kertaa enemmän kuin edeltävänä vuonna. B-influenssan aiheuttamia infektioita oli 4 729.
Terveen ihmisen kuoleminen tautiin on harvinaista. Sairaalahoitoon joutuneista vain yksi sadasta menehtyy.
Suomessa kuolee influenssaepidemian aikana kuitenkin joka vuosi 500–1000 ihmistä enemmän kuin muina aikoina.
– Kuolemat johtuvat pääasiassa perussairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, pahenemisesta sekä bakteeriperäisistä jälkitaudeista, kuten keuhkokuumeesta. Vuosittain vain joku yksittäinen potilas menehtyy itse influenssaan. Hyvin iäkkäillä ja pitkäaikaissairailla on noin satakertainen riski päätyä sairaalaan ja kuolla, Lumio sanoo.
Myös astmaatikoilla on kaksinkertainen riski joutua influenssan vuoksi sairaalaan. Sitä tapahtuu silti melko harvoin. Yleensä astmaa on silloin hoidettu huonosti. Rokotuksen saaneen astmaatikon riski putoaa samalle tasolle terveen, ei-rokotetun kanssa.
Miksi rokote jää ottamatta?
Talvikaudella 2016–2017 influenssarokotteen sai tilastojen mukaan 47 prosenttia yli 65-vuotiaista ja kolmannes alle kolmevuotiaista.
– Rokote jätetään usein ottamatta siksi, ettei vain saada aikaiseksi. Jotkut vanhemmat perustelevat sitä elämänkatsomuksellisilla syillä: he eivät pidä siitä, että vastustuskykyä muokataan keinotekoisesti. Siksi he vastustavat kaikkia rokotteita, Lumio sanoo.
Taustalla voi olla myös pelko mahdollisista haittavaikutuksista. Influenssarokotteen ottaminen väheni sikainfluenssan jälkeen.
Influenssarokotteen haitat tunnetaan kuitenkin paljon paremmin kuin kiireellä tehdyn ja käyttöön otetun sikainfluenssarokotteen. Se ei sisällä niitä osia, joiden nyt tiedetään olevan narkolepsian taustalla.
Lääkeyhtiö Sanofin teettämässä kyselyssä puolet vastaajista suhtautui influenssarokotukseen myönteisesti. Yli 65-vuotiaat olivat myönteisimpiä.
Akateemisesti koulutetut ja isotuloiset rokottautuivat ennemmän kuin vähemmän koulutetut ja pienituloiset.
Suojaudu ja hoida
Influenssa leviää pisaroista ja kosketuksesta.
● Pese kädet vedellä ja saippualla. Käsidesin käyttö voi vähentää sairastumisriskiä hieman.
● Juo runsaasti. Kuume voimistaa hikoilua ja lisää nesteen tarvetta. Lämmin juoma tuntuu usein kylmää miellyttävämmältä. Se kosteuttaa ja lämmittää limakalvoja.
● Lepää. Raskasta liikuntaa kannattaa harrastaa vasta, kun tauti on täysin parantunut.
● Ota tarvittaessa tulehduskipulääkettä. Se lievittää särkyä ja laskee kuumetta. Sinkin ja C- vitamiinin tehoa influenssan ehkäisyssä ja hoidossa ei tunneta. Perusflunssassa suuri annos niitä saattaa vähentää sairastumisriskiä hieman ja lyhentää oireiden kestoa.
● Viruslääkkeet oseltamiviiri ja inhalaattorilla hengitettävä tsanamiviiri lyhentävät tautia muutamalla päivällä. Ne myös estävät jälkitauteja. Niitä määrätään lähinnä ihmisille, joilla on jokin perussairaus.
