Näin valitset hyvän sängyn

Vietät noin kolmasosan elämästä sängyssä. Siksi ei ole samantekevää, millainen se on.

Huono vuode voi aiheuttaa selkäkipuja ja heikentää unenlaatua. Jos heräät aamulla väsyneenä, syy voi olla patjassasi.

Saatoit pyöriä liikaa, jäsenesi puutuivat ja unesi häiriintyi. Huono patja saattaa selittää myös aamuisen lihasjäykkyyden. Jos patja ei tue vartaloasi kunnolla, lihaksesi joutuvat tekemään työn.

Paras nukkumisasento on kyljellä tai selällä niin, että vartalossa ja selkärangassa säilyvät luonnolliset kaaret. Vatsallaan nukkuessa niska kiertyy ääriasentoon ja jännittyy.

Kehon ei kuulu olla sängyllä suorana tai painua patjan sisään. Hyvä malli joustaa lantion ja hartioiden alta ja tukee vyötärön kohdalta.

Mitä painavampi nukkuja on, sitä enemmän patjan pitää tukea. Kaksi hyvin eripainoista nukkujaa tarvitseekin omat patjat parisänkyyn. Niiden päälle voi levittää yhteisen petauspatjan.

Lue myös: 10 vinkkiä: Näin nukut paremmin

Liian pehmeä alusta ei tue nukkujaa tarpeeksi. Silloin nivelsiteet ja -kapselit venyvät yön aikana ja lihakset reagoivat kipuun ja jännittyvät.

Vanha viisaus, että kova patja on hyvä selälle, kannattaa unohtaa. Tällainen patja ei jousta lantion ja hartioiden alta. Silloin selkäranka ei pääse luonnolliseen asentoonsa. Siitä seuraa kudosärsytystä, joka tuntuu kipuna.

Valitse niin leveä vuode, että siinä mahtuu kääntymään hyvin. Jos et mahdu pyörimään vapaasti, verenkierto ei toimi ihanteellisesti. Silloin jäsenet puutuvat.

Aikuinen tarvitsee parisängyssä vähintään 80 senttimetriä tilaa. Jos nukut yksin, tilaa saisi olla vähintään 105 senttimetriä.

Jalat eivät myöskään saa roikkua sängyn ulkopuolella, joten hyvin pitkän kannattaa hankkia erikoispitkä malli. Sängyn pitäisi olla vähintään 15–20 senttimetriä pidempi kuin itse olet.

Vuoteen korkeudellakin on merkitystä. Jos siinä ei ole jalkoja, ilma ei pääse kiertämään sen alta. Silloin patja kostuu hiestä helpommin. Lattia voi myös olla kylmä, ja silloin jalattomassa sängyssä vetää enemmän.

Matalasta mallista on myös vaikeampi nousta kuin korkeasta, sillä sieltä ponnistaminen vaatii enemmän lihasvoimaa. Ikääntyvän ja selkävaivaisen kannattaa siksi valita korkeampi vuode.

Mittaa korkeus niin, että istut sängyn reunalle. Jos jalka­pohjasi koskevat lattiaa tai ovat hieman yli 90 asteen kulmassa, korkeus on hyvä.

Selkäongelmaiselle sopii moottoroitu vuode. Sen päätyä voi kohottaa niin, että nouset istuma-asentoon jo sängyssä, eikä lihaksia tarvitse käyttää. Kun nostaa jalkopäätä, voi saada keholle rentouttavan asennon. Tämä voi vähentää jalkojen turvotusta.

Sänky vaihdetaan keskimäärin kymmenen vuoden välein. Ajattele sängyn hankintaa sijoituksena.

Hyvän patjan voi saada edullisestikin, varsinkin, jos et kärsi selkävaivoista. Kalliimpi sänky kestää kuitenkin yleensä halvempaa pidempään. Ostoksilla kannattaa laskea hinta sen mukaan, kuinka monta vuotta sängyssä voi nukkua hyvin. Laadukas patja kestää käytössä 10–15 vuotta, edullinen puolet siitä.

Lue myös: Viekö ahdistus yöunet? Toimi näin!

Kuuntele patjaostoksilla myös tunnetta. Kokeile erilaisia sänkyjä. Mene makuulle normaaliin nukkuma-asentoosi ja tunnustele oloasi. Onko sänky mukava, tuntuuko se tukevan hyvin ja löydätkö siinä hyvän asennon helposti?

Joissakin sänkyjen erikoisliikkeissä työskentelee fysioterapeutteja. Pyydä apua heiltä. He osaavat katsoa, onko selkärankasi makuulla oikeassa asennossa. Sen pitää näyttää samalta kuin seisoessasi. Kiinnitä huomiota hartioihin, vyötäröön ja lantioon. Jos selkäsi on yliliikkuva, jäykkä tai kärsit ryhtivirheistä, oikea asento on erityisen tärkeä.

Valitse siis patja, joka tukee vartaloasi, antaa sen olla luonnollisessa asennossa ja jolle mahdut hyvin. On lopulta makuasia, onko valintasi jenkkisänky vai japanilainen futonpatja.

Asiantuntijat: selkäneuvonnan koordinaattori Linnéa von Hedenberg-Löfman/Selkäliitto, aluemyyntipäällikkö ja fysioterapeutti Jukka Tujunen/Tempur ja fysioterapeutti Päivi Vainio/Unikulma