Vaahtoa rauhassa! Näin harjaat hampaat oikein

Plakkiväritestillä näet, minne bakteerimassa kertyy suussa. Vaativatko hammasvälit tai ienrajat tarkempaa puhdistusta? Väritabletteja voi ostaa apteekista. Testin voi tehdä myös suuhygienistin vastaanotolla.

Vaahto on hyväksi, koska sen mukana fluori ja muut puhdistavat aineet kulkeutuvat helposti kaikkialle suuhun. Vaahtoavat aineet saattavat kuitenkin ärsyttää, jos kärsii aftoista. Silloin kannattaa valita tahna, jossa ei ole SLS:ää (sodium lauryl sulfate).

Käytä hammastahnaa kahden sentin pätkä joka pesulla. Määrä ei välttämättä mahdu harjan päälle etenkin, jos käyttää pienipäistä sähköharjaa. Lisää siis tahnaa hampaidenpesun puolivälissä.

On tärkeää, että tahna sisältää fluoria. Määrä on merkitty pakettiin. Aikuisille fluorisuositus on 1450 ppm (parts per million). Levitä tahna ensin kaikkialle hampaisiin, jotta se ehtii vaikuttaa pidempään. Aloita harjaaminen vasta sen jälkeen.

Lue myös: Tiesitkö tätä hampaiden hoidosta?

Puhdista hammasvälit päivittäin. Se ehkäisee reikiä ja ientulehduksia. Usein suositellaan hammaslankaa, mutta monelle parempi on silikonipäinen harjatikku. Hankaa sillä joka hammasväliä 5–10 kertaa.

Sopivanpaksuinen hammaslankakin toimii mutta vaatii oikean tekniikan. Sileät ja teippimäiset langat saattavat liukua hampaalla ja jättää bakteerimassan paikoilleen. Voit käyttää myös pulloharjan näköistä pientä hammasväliharjaa.

Lue myös: Miksi hampaat reikiintyvät aikuisilla?

Hammastahnan RDA-arvo kannattaa tarkistaa. Se kertoo tahnan hankaavuudesta. Luku ei saisi ylittää sataa. Monet valkaisevat tahnat ja entsyymitahnat voivat hangata liikaa päivittäiseen käyttöön. Käytä niitä esimerkiksi vain viikonloppuisin.

Suuvesi raikastaa, mutta jatkuva purskuttelu ei ole järkevää. Monet suuvedet sisältävät alkoholia. Se voi kuivattaa suuta ja saada hengityksen haisemaan.

Asiantuntija: Lääketieteellinen päällikkö Reetta Kulmala/Oral Hammaslääkärit

Lähde: Hammaslääkäriliitto