Apu Terveys

Hakusessa keskiarvotyyppi



Hakusessa keskiarvotyyppi

Vastaanotolla ei pitäisi olla tilaa liiallisille lupauksille. Oppimme perustuu keskiarvoihin, mutta hoidamme uniikkeja ihmisiä.
Teksti Reijo Laatikainen
Kuvat A-lehdet arkisto

Vastaanotollani kävi henkilö kohonneen kolesterolin vuoksi. ”Paha” LDL-kolesteroli oli yli 4 ja kokonaiskolesteroli noin 6. Käänsimme vastaanotolla kaikki kivet tavoitteena maksimaalisesti kolesterolia alentava ruokavalio. Tulos olikin hyvä, sillä LDL-kolesteroli väheni yli 40 prosenttia noin 6 viikossa.

Tällaisia tuloksia saadaan yleensä vain kolesterolilääkkeisiin kuuluvilla statiineilla, ei ruokavaliolla. Laajojen tutkimusten perusteella kunnollinen ruokavaliomuutos laskee LDL-kolesterolia keskimäärin 15–25 prosenttia.

Tämä kolesterolipotilas ei ole poikkeus, vaan vahvistaa pitkäaikaista kokemustani. Yksilöiden vasteet eri ruokavalioille poikkeavat valtavasti. Tutkimusmaailman keskiarvot toteutuvat harvoin käytännön hoitotyössä sellaisenaan. On melko tavallista, että ärtyvästä suolesta kärsivä saattaa saada FODMAP-rajoituksella oireet lähes täydelliseen hallintaan tai ruokavalio laskee tyypin 2 diabeetikon verensokeria enemmän kuin lääke.

Asia ei ole kuitenkaan usein näin ruusuinen, valitettavasti. Ei nimittäin ole epätavallista, että mitään tulosta ei synny. Kuluneena keväänä tapasin sairaanhoitajapotilaan, joka oli mielestään laittanut ruokavalionsa hyvään kuntoon kolesterolin kannalta. Silti LDL-kolesteroli oli noin 5 (tavoite alle 3 mmol/l) ja kokonaiskolesteroli noin 7.

Olin aluksi melko luottavainen, että ruokavaliosta löytyy joitakin selviä selityksiä kohonneelle kolesterolille. Pala palalta tuli kuitenkin selväksi, että kaikki oli tehty. Kovan rasvan määrä oli hyvin vähäinen; juoksevat kasviöljyt ja margariini hallitsivat. Rasvaiset lihavalmisteet olivat pannassa, kasviksia pursui lautasella, viljat olivat täysjyvää, kalaa kului säännöllisesti, ja kananmunat olivat kortilla. Tästä huolimatta kolesteroli kieppui korkealla. Jokaisella hoitotyötä tekevällä on kokemusta epäonnistuneista hoitokokeiluista. Jos muuta väittää, on puoskari.

Ihmisten erilaisuus selittää osittain myös sitä, miksi media kertoo mitä oudoimpia tarinoita ihmeruoista tai -ruokavalioista. On ihan uskottavaa, että yksittäisillä ihmisillä esimerkiksi kookosöljy ei nosta kolesterolia. Vaihtoehtojen tarjoajilla ei kuitenkaan ole koskaan tapana tunnustaa pahasti pieleen menneitä tapauksiaan. Kaikki on heille auvoista auringossa paistattelua. Tutkimusten mukaan kookosöljyllä läträämisen keskiarvotulokset ovat huonoja monella terveysmittarilla. Siksi huonot hoitokokemukset ovat väkisin arkipäivää myös vaihtoehtoguruille.

Keskiarvolukujen takana on aina yksilö, ja vastaanottotyössä on oltava mahdollisimman vapaa ennakko-odotuksista. Koskaan ei ole etukäteen varmaa, miten käy, vaikka käytössä ovat tutkimuksin testatut keinot. Vaikka toivon tarjoaminen on tärkeä osa hoitotyötä, vastaanotolla ei pitäisi olla tilaa liiallisille lupauksille.

Pitkällä aikavälillä on kaikkien etu, että me terveydenhuollon ammattilaiset emme liioittele hyötyjen todennäköisyyttä. Oppimme perustuu keskiarvoihin, mutta hoidamme uniikkeja ihmisiä. Tervetuloa keskiarvopotilas! Hämmästyn, jos sinut joskus vielä tapaan.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA.

Julkaistu: 4.12.2018