Kauneus & Terveys

Gynekologisia tutkimuksia ei tarvitse jännittää


Gynekologisilla tutkimuksilla voidaan ratkoa vuotohäiriöitä, selvittää lapsettomuutta ja poistaa kasvaimia.
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

Kun käyt gynekologilla säännöllisesti, pidät huolta itsestäsi.

Irtosolunäyte eli Papakoe

Mikä: Kokeella pyritään löytämään emättimen ja kohdunkaulan limakalvon varhaiset solumuutokset. Näyte on hyvä ottaa viiden vuoden välein, joissakin tapauksissa useammin. Jokaisen kannattaa käydä ilmaisissa joukkoseulonnoissa. Kutsu niihin tulee ensimmäisen kerran, kun nainen on 25–30-vuotias. Ajankohta riippuu asuinpaikkakunnasta. Sen jälkeen seulonta on viiden vuoden välein, viimeisen kerran 60-vuotiaana.

Miksi: Näytteestä etsitään papilloomaviruksen aiheuttamia solumuutoksia kohdunkaulassa, kohdunkaulan syövän esiasteita ja kohdunkaulan syöpää. Virus on yksi tärkeä tälle syövälle altistava tekijä. Papakokeella voidaan selvittää myös emättimen bakteeritasapainoa sekä emättimen hiiva- ja bakteeritulehduksia.

Valmistautuminen: Ei erityistä valmistautumista. Tutkimusta ei voi tehdä kuukautisten aikana.

Miten: Emättimeen laitetaan levitin, jotta kohdunsuu näkyy hyvin. Lääkäri ottaa emättimen pohjukasta, kohdunsuusta sekä kohdunkaulakanavasta solunäytteet puulastalla ja pienellä harjalla. Solut sivellään lasilevylle ja lähetetään patologin tutkittavaksi. Joukkoseulonnoissa näytteen voi ottaa myös siihen koulutettu laboratoriohoitaja tai kätilö.

Kesto: Muutamia minuutteja.

Sattuuko: Venytys levittimellä saattaa tuntua epämiellyttävältä. Jos limakalvo on ohentunut, näytteenotto voi sattua hieman. Silloin voi käyttää estrogeenia paikallisesti viikon ajan ennen tutkimusta.

Tutkimuksen jälkeen: Voi olla pientä verenvuotoa. Suurin osa lievistä solumuutoksista paranee itsestään vuoden seurannassa. Jos vakavampia solumuutoksia todetaan, tehdään kolposkopia eli kohdunsuun mikroskooppitutkimus.

Sisätutkimus

Mikä: Sisätutkimuksessa pystytään näkemään ja tuntemaan isot linjat, kuten kohdun ja munasarjojen rakenne pääpiirteissään. Tutkimuksessa kannattaa käydä kerran vuodessa, vaikka mitään vaivoja ei olisi. Esimerkiksi munasarjasyöpä oireilee vasta, kun se on levinnyt laajalle.

Miksi: Tutkimuksella voidaan selvittää syitä kirvelyyn, kutinaan, valkovuotovaivoihin, virtsaamisvaikeuksiin, kuukautiskipuihin, vuotohäiriöihin, vatsakipuihin tai lapsettomuusongelmiin. Sen yhteydessä voidaan myös ottaa papakoe ja sukupuolitautitestejä.

Valmistautuminen: Virtsarakon pitää olla tyhjä, sillä täydellä rakolla tutkimus on epäluotettava ja epämiellyttävä. Tutkimus voidaan tehdä myös kuukautisten aikana esimerkiksi silloin, kun tutkitaan vuotohäiriöitä.

Miten: Tutkittava makaa selällään tutkimuspöydällä jalat tuettuna jalkatelineisiin. Aluksi lääkäri tutkii ulkosynnyttimet ja emättimen suuaukon. Hän vie emättimeen spekulan eli tähystimen ja kohottajan, jotta näkyvyys olisi hyvä. Seuraavaksi lääkäri vie emättimeen kaksi sormea ja tunnustelee kohdun ja munasarjat painellen toisella kädellä vatsan päältä.

Kesto: Muutamia minuutteja.

Sattuuko: Mitä paremmin pystyy rentouttamaan lantionpohjan ja vatsan lihakset, sitä miellyttävämmältä tutkimus tuntuu.

Tutkimuksen jälkeen: Jos löytyy jotain, mikä vaatii tarkempia selvityksiä, tehdään gynekologinen ultraäänitutkimus.

Gynekologinen ultraääni eli kaikututkimus

Mikä: Nykyisin ultraääntä käytetään paljon. Voisi sanoa, että se on gynekologin kolmas silmä. Ultraäänellä voidaan selvitellä vuotohäiriöiden, alavatsakipujen tai lapsettomuuden syytä tai paikantaa kierukka. Ultraääni on sisätutkimusta luotettavampi tutkimusmenetelmä myös silloin, jos vatsanalueella on paljon rasvaa.

Miksi: Tutkimuksessa nähdään tarkasti kohdun ja munasarjojen rakenne ja poikkeavuudet sekä kohdun limakalvon paksuus. Sillä voidaan tunnistaa kohdun ja munasarjojen kasvaimet sekä hyvänlaatuiset polyypit (limakalvokasvaimet) ja myoomat (lihaskasvaimet). Ne voivat olla useiden kilojen painoisia. Ultraäänitutkimusta käytetään myös endometrioosin selvittelyssä. Siinä kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa muissa elimissä. Sairaus aiheuttaa kroonista kipua. Ultraääni on ainoa tapa havaita varmuudella vakavat munasarjakasvaimet.

Valmistautuminen: Ei valmistautumista. Tutkimus voidaan tehdä myös kuukautisten aikana.

Miten: Kohdun ultraäänitutkimus tehdään yleensä emättimen kautta sitä varten suunnitellulla anturilla. Raskauden loppuvaiheessa se tehdään vatsanpeitteiden päältä.

Kesto: 5–15 minuuttia.

Sattuuko: Ei pitäisi sattua.

Tutkimuksen jälkeen: Tarvittaessa potilas lähetetään jatkotutkimuksiin.

Kolposkopia eli kohdunsuun mikroskooppitutkimus

Mikä: Tutkimus tehdään, jos papakokeessa todetaan solumuutoksia. Jos epäillään syöpää, se tehdään kiireellisesti.

Miksi: Tutkimuksella etsitään kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.

Valmistautuminen: Kolposkopiaa ei voi tehdä kuukautisten aikana. Noin tuntia ennen tähystystä voi ottaa kipulääkettä, kuten ibuprofeenia.

Miten: Tutkittava makaa selällään tutkimuspöydällä jalat tuettuna jalkatelineisiin. Kohdunsuu, emätin ja ulkosynnyttimien alue tutkitaan siihen kehitetyllä mikroskoopilla. Emättimeen katsotaan niin sanotun ankannokkaspekulan avulla. Kohdunsuun limakalvoja käsitellään miedolla etikkahappoliuoksella, jolloin poikkeavat kudosmuutokset tulevat hyvin esille. Näistä alueista otetaan koepalat, jotka lähetetään patologin tutkittavaksi. Kolposkopian yhteydessä voidaan hoitaa solumuutoksia Loop- eli sähkösilmukkahoidolla. Siinä kohdunsuulta poistetaan kynnen kokoinen pala. Ennen hoitoa kohdunsuu puudutetaan.

Kesto: Noin 15–30 minuuttia.

Sattuuko: Ankannokkaspekulan käyttö saattaa tuntua hieman ikävältä. Mitä rennompana pystyy olemaan, sitä helpompi tutkimus on. Koepalojen otto voi tuntua pienenä nipistyksenä. Myös sähkösilmukkahoidon aikana voi olla jonkinlaisia tuntemuksia puudutuksesta huolimatta.

Tutkimuksen jälkeen: Sähkösilmukkahoidon jälkeen voi esiintyä limaista, veristä vuotoa muutamien viikkojen ajan. Tällöin yhdyntää tai tamponin käyttöä ei suositella. Pelkän kolposkopian jälkeen tiputteluvuotoa saattaa tulla muutaman päivän ajan.

Hysteroskopia eli kohdun tähystys

Mikä: Tähystyksellä voidaan selvittää kohdun rakenne tai tehdä erilaisia toimenpiteitä, kuten poistaa polyyppeja ja myoomia sekä kohdun väliseiniä ja kiinnikkeitä.

Miksi: Tähystyksessä voidaan tutkia syytä lapsettomuuteen tai vuotohäiriöihin, kuten runsaisiin kuukautisiin.

Valmistautuminen: Kotona voi ottaa kipulääkettä, jos on saanut siihen ohjeet. Tutkimus tehdään mieluiten heti kuukautisten jälkeen. Tähystystä ei voi tehdä vuodon aikana.

Miten: Emätin pestään ja kohdunkaulaa laajennetaan puikoilla. Kohdunkaulakanava puudutetaan, ja tarvittaessa annetaan rentouttavaa esilääkitystä laskimoon. Kohtuonteloon viedään tähystin, jonka päässä on pieni kamera. Kohtuonteloa laajennetaan nesteellä näkyvyyden parantamiseksi. Tähystimen teräosalla voidaan rikkoa myoomia ja polyyppeja, jotka sitten poistetaan imulla. Jos pitää poistaa esimerkiksi isokokoisia myoomia, tähystys tehdään yleisanestesiassa. Siihen saa tarkemmat ohjeet.

Kesto: 15 minuutista kahteen tuntiin riippuen siitä, mitä tehdään.

Sattuuko: Tähystys on yleensä kivuton.

Tutkimuksen jälkeen: Pientä jälkivuotoa ja alavatsakipuja voi olla muutaman päivän ajan. Jos on saanut rentouttavaa esilääkitystä, vointia pitää seurata muutama tunti toimenpiteen jälkeen.

Varhaisraskauden ultraäänitutkimus

Mikä: Tutkimus on ainoa tapa varmistaa raskaus varhaisilla viikoilla ja tunnistaa tuulimunaraskaus tai kohdun ulkopuolinen raskaus. Se tehdään myös, jos alkuraskaudessa on veristä vuotoa tai alavatsakipuja. Ultraus voidaan tehdä seitsemännellä raskausviikolla.

Miksi: Tutkimuksella arvioidaan raskauden kesto ja laskettu aika sekä varmistetaan, että sikiön sydän sykkii. Sen avulla tunnistetaan monisikiöraskaudet.

Valmistautuminen: Virtsarakon pitää olla tyhjä.

Miten: Ultraäänianturi viedään emättimeen. Anturin lähettämät ultraäänet heijastuvat kohtuontelosta ja palaavat kaiut muodostavat ruudulle kuvan.

Kesto: Noin 10 minuuttia.

Sattuuko: Ei pitäisi sattua.

Tutkimuksen jälkeen: Jos sikiön sykettä ei vielä havaita ja raskauden kesto on epäselvä, uusi tutkimus tehdään viikon tai kahden kuluttua.

Asiantuntija: synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Juha Korhonen / Diacor ja Terveystalo

Julkaistu: 20.12.2018