Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jolle on ominaista keuhkoputkien supistelusta johtuvat hengenahdistuskohtaukset. Astman oireet voivat olla moninaisia ja vaihtelevia. Tavallisimpia oireita ovat:
- Hengenahdistus, joka voi ilmetä aamuun ja aamuyöhön painottuvana hengenahdistuksena, rasituksenjälkeisenä hengenahdistuksena (erityisesti kylmässä ilmassa), hengitystieinfektioiden yhteydessä, sekä erilaisille allergeeneille (siitepölyt, eläimet) altistumisen jälkeen.
- Hengityksen vinkuna, joka ilmenee samanaikaisesti hengenahdistuksen kanssa
- Pitkittynyt yskä, painottuen aamuun ja aamuyöhön tai liittyen selkeästi johonkin ärsyttävään tekijään. Yskä on tyypillisesti kuivaa, mutta usein keuhkoista myös erittyy kirkasta vaaleaa limaa.
Toistuvasta astmaoireilusta kärsivien lasten joukko on suuri, ja joukossa on erilaisia astmatyyppejä. Suurimmalla osalla lapsista kyse on väistyvästä keuhkoputkien läpimitan pienuuteen liittyvästä hengenahdistustaipumuksesta. Yli puolella näistä lapsista oireet häviävät tai helpottavat iän myötä. Flunssa aiheuttaa aina limakalvoturvotusta, mutta ongelmia syntyy jos keuhkoputkien jo valmiiksi pieni poikkipinta-ala pienenee entisestään flunssan vuoksi. Seurauksena on hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Ilmeisesti äidin raskaudenaikainen tupakointi kasvattaa riskiä lapsen hengenahdistukselle ja astmankaltaiselle oireilulle.
Virusperäiset hengitystieinfektiot ovat tavallisin syy astman vaikeutumiselle. Astman paheneminen tapahtuu tavallisesti vuorokausien kuluessa. Lievän pahenemisvaiheen aikana hengitettäessä kuuluu vinkunaa. Oireiden edelleen pahetessa potilaan voi olla vaikea puhua kokonaisia lauseita, uloshengitys on pidentynyt ja potilas käyttää koko rintakehää ja hartioita liikuttavia apuhengityslihaksiaan, jolloin hengitys on jo varsin työlästä. Henkeä uhkaavassa tilanteessa vinkunat ja hengitysäänet katoavat ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Potilas voi olla tässä vaiheessa sekava ja ihon väri sinertävä. Verenpaine voi romahtaa ja sydämen syke muuttua hitaaksi. Vaikeassa pahenemisvaiheessa on lääkärin hoito ehdottomasti tarpeen. Potilas tarvitsee lisähappea ja keuhkoputkia laajentavaa lääkettä, sekä mahdollisesti adrenaliinia. Lisäksi hengitystieinfektioiden yhteydessä astmapotilaalle aloitetaan noin kahden viikon kortisoni-lääkekuuri. Joillakin potilailla voi olla kotona jo valmiiksi pakkaus tai resepti kortisonilääkityksestä, ja tällöin potilas voi itse pahenemisvaihetta ennakoiden aloittaan kortisonikuurin flunssa- tai siitepölyaikana, kun huomaa oireidensa alkavan pahentua.
