Kahdeksan vuotta sitten Miia Aitta-aho – nyt 36-vuotias – oli tullut juuri töistä kotiin ja oli lähdössä viemään koiraa lenkille. Kaksi tuntia myöhemmin hän heräsi eteisestä ja huomasi, ettei ollut ehtinyt laittaa edes koiralle hihnaa paikalleen. Aitta-aho oli kärsinyt vaikeasta väsymyksestä ja muistivaikeuksista noin vuoden ajan ennen kuin hakeutui lääkäriin.

Aitta-aho lähetettiin kiireellisenä aivokuviin, sillä hänellä epäiltiin aivokasvainta.

– Kilpirauhasarvot olivat huonot, ja kuvista ei löytynyt mitään. Jäin vähän niin kuin heitteille. En saanut lääkitystä, Aitta-aho kertaa.

Kuukausia myöhemmin, oireiden jatkuessa, hän hakeutui uudelleen lääkäriin. Toisella yrittämällä “homma lähti sitten menemään eteenpäin”.

Reumalääkäri diagnosoi oireiden taustalla olevan fibromyalgian. Aika lailla samaan aikaan Miialla todettiin myös kilpirauhasen vajaatoiminta.

Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä, jota sairastavat oireilevat hyvinkin monimuotoisesti. Tyypillisin oire on krooninen kipu, jonka laatu vaihtelee yksilöllisesti. Tavanomaista on myös jatkuva väsymys, sillä usein uni ei ole fibromyalgiaa sairastavilla virkistävää. Näin oli myös Aitta-ahon kohdalla.

– Väsymys oli päällimmäinen asia. Sitä on vaikea sanoin kuvailla, kun nukkuminenkaan ei auttanut siihen.

Sairaudet veivät työkyvyn

Väsymyksen, kovien kipujen ja muistiongelmien lisäksi Aitta-aholle oli tullut suolisto-oireita, ja paino lähti nousuun. Sairauspoissaoloja töistä kertyi paljon, mikä osaltaan kuormitti tilannetta entisestään. Aitta-aho kertoo, että työnantaja ymmärsi hänen olevan kipeä, mutta silti hänelle oli välillä iskenyt epäilys, että häntä pidettäisiin laiskurina tai luulosairaana.

Aitta-aho peräänkuuluttaa ymmärrystä ihmisiltä. Kaikki sairaudet eivät näy päällepäin selkeästi, vaikka ihminen olisi fyysisesti ja psyykkisesti kappaleina.

– Minulla on ollut ymmärtäväisiä ihmisiä ympärillä, ja siitä saan olla onnellinen.

Kun hän oli kipeimmillään, niin sängystä nouseminenkaan ei enää onnistunut väsymyksen ja kipujen vuoksi.

Toimivien hoitojen löytäminen avain selviytymiseen

Fibromyalgia ja kilpirauhasen vajaatoiminta jakavat mielipiteitä myös lääkärien keskuudessa. Lääkehoidoista on kiistelty sillä seurauksella, että joidenkin T3-hormonia eli trijodityroniinia määränneiden lääkärien ammattioikeuksia on rajoitettu Valviran toimesta.

Aitta-aho kertoo, että hänelle parhaiten soveltui sian kilpirauhasesta peräisin oleva erityisluvallinen Armour Thyroid -lääke, mutta vuoden käytön jälkeen endokrinologi ei kirjoittanut reseptiä enää. Nyt hänellä on käytössä Thyroxin ja erityisluvallinen Liothyronin, mutta Aitta-ahon mukaan tämä lääkeyhdistelmä ei ole optimaalisin hänelle.

Tyroksiinista hän sanoo saavansa sivuvaikutuksina migreeniä, nesteen kertymistä elimistöön ja rytmihäiriöitä. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa Aitta-aho näkee paljon puutteita.

– Meillä olisi parannettavaa terveydenhuollossa. Ihmiset pitäisi ottaa vakavasti ja heitä kuunneltaisiin, kun he tulevat hoitoon. Erityisesti kilpirauhasen vajaatoiminnassa hoito on kurjalla tolalla. Tuntuu, että tietämys ei riitä. Terveyskeskuksessa sanotaan, että pitää mennä endokrinologille ja se on kallista. Tässä tapauksessa ei puhuta enää hyvinvointiyhteiskunnasta, Aitta-aho harmittelee.

Vaikka tietämys fibromyalgian vaikutusmekanismeista ei ole täysin selvillä, niin kokonaisuudessa Aitta-aho sanoo hoitonsa olleen hyvää.

– Kyllä fibromyalgia tiedetään nykyään jo ihan hyvin. Törmäsin yhteen lääkäriin, joka piti sitä humpuukina. Kaikki muut olivat sitä mieltä, että kyllä se taitaa ihan oikea sairaus olla. Sanottiin suoraan, että se on sairaus, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi.

Aitta-aho on kokeillut fibromyalgian hoitoon useita eri lääkkeitä, mutta sittemmin luopunut niistä. Tärkeinä tekijöinä kohentuneeseen terveydentilaansa hän kokee liikunnan ja puhtaan ravinnon.

Ruoasta ja liikunnasta elinvoimaa

Vielä vuosia takaperin Aitta-aho oli usein todella kipeänä. Päivän liikunta saattoi rajoittua talon ympäri kävelyyn, mutta nuo pienetkin askeleet ovat naisen mukaan tärkeitä askelia parantumisessa.

– Alussa piti päästä monesta stressitekijästä eroon. Ei elämän pidä olla niin kovin stressaavaa. Lempeää kehonhuoltoa, ei tarvitse mennä sata lasissa kuntosalille. Itse kävelin roskikselle ja takaisin. Tänään kävelen, eilen en jaksanut edes liikkua. Pienillä askelilla eteenpäin.

Aitta-aho kokee, että sairauden myötä hän on oppinut pitkäjänteisyyttä ja oman kehon viestien kuuntelua. Seitsemän vuoden takaiseen verrattuna hänen toimintakykynsä on parantunut huomattavasti.

– Ero on kuin yö ja päivä. Pahimmillaan olin konkreettisesti sänkypotilas. Nyt vuodessa voi olla yksi tai kaksi päivää, jolloin ei vain jaksa.

Hän korostaa ravinnon merkitystä myös sairauksien hallinnassa.

– Puhdasta ruokaa, kasviksia, hedelmiä, vihanneksia. Ei valmisruokaa kaupasta. Piti ottaa itseä niskasta kiinni, että nyt ei herkutella. Mitä vähemmän sokeria, sitä parempi.

Ryhmäliikuntatunteja vetävä Aitta-aho on kouluttautunut ravintovalmentajaksi ja parin kuukauden päästä hän valmistuu personal traineriksi. Osaltaan sairauksien kautta hän on päätynyt toteuttamaan haavettaan työskennellä liikunnan ja ravitsemuksen parissa. Hänellä on Aito-olo-niminen yritys, jonka kautta hän haluaa auttaa samassa tilanteessa olevia.

– Haluan, että muutkin tulevat hyvään kuntoon. Aina on jotakin tehtävissä.

Kuva: Miia Aitta-aho

Lähteet:

Miia Aitta-ahon haastattelu 20.9.2016

Terveysportti

Terve.fi