Suomessa on yli 160 000 ihmistä, joilla on tai joilla on ollut syöpä. Syöpään kuolee vuosittain n. 10 000 suomalaista. Suomessa kuten useissa muissakin maissa syöpäpotilaiden määrä kasvaa, mutta syöpäkuolleisuus alenee.
Yleisimmät syövät Suomessa ovat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa ja useissa muissakin länsimaissa. Maailmassa joka 10. minuutti kuolee mies eturauhassyöpään. Vuonna 2001 Suomessa todettiin yhteensä 3 533 uutta eturauhasyöpää ja määrä lisääntyy edelleen. Eturauhassyöpään sairastuneiden keski-ikä on n. 70 vuotta, joten se on vanhemman iän syöpämuoto. Sitä todetaan kuitenkin jo 40 ikävuodesta lähtien. Eturauhassyöpä esiintyy piilevänä ilman oireita antavana peräti n. 30 prosentilla yli 50-vuotiaista ja n. 70-80 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä. Onneksi vain joka kymmenes piilevistä eturauhassyöpätapauksista kehittyy kliiniseksi vaaralliseksi syöväksi.
Taustalla useita tekijöitä
Eturauhassyövän syntyyn vaikuttavat monet tekijät, joita ei läheskään kaikkia tunneta. Sekä perinnöllisten että ulkoisten tekijöiden arvellaan vaikuttavan riskiin sairastua eturauhassyöpään. Perinnöllisessä syövässä potilas on perinyt vanhemmiltaan geenimuutoksen, joka olennaisesti lisää syöpäriskiä. Noin 20 prosenttia eturauhassyöpätapauksista on suvuittain esiintyviä.
Eturauhassyöpää alentavia tekijöitä ovat ravinnon alhainen rasvapitoisuus, sopiva liikunta, stressin alentaminen, E- ja D-vitamiinit, seleeni, soija, lykopeeni (mm. tomaatissa) ja flavonoidit (marjoissa, vihanneksissa ja hedelmissä).
On ennustuttu, että noin vuonna 2015 eturauhassyöpää voidaan hallita ja hoitaa eikä siihen tarvitse enää kuolla. Syöpä on elimistössä, mutta se voidaan hoitaa niin, ettei se aiheuta kuolemaa. Syövästä tulee krooninen sairaus niin kuin esim. sokeritaudista tai verenpainetaudista.
Miten todeta eturauhassyöpä
Eturauhassyöpä ei anna alkuvaiheessa mitään oireita. Taudilla ei ole mitään tyypillistä oiretta, jonka perusteella sitä voisi epäillä. Eturauhasen tunnustelu (tuseeraus) peräsuolen kautta on tärkeä eturauhasen tutkimusmenetelmä. Prostataspesifinen antigeeni eli PSA on erityinen eturauhasen sairauksiin liittyvä merkkiaine. Hyvänlaatuinen liikakasvu ja eturauhastulehdus nostavat lievästi PSA:n pitoisuutta. Eturauhasen syöpä aiheuttaa usein selvän nousun seerumin PSA:n pitoisuudessa.
Jos PSA:n pitoisuus on välillä 0-2 ug/l, mikrogrammaa litrassa (tai ng/ml, nanogrammaa millilitrassa), on eturauhassyövän todennäköisyys vain noin 1 prosentti. Välillä 2 – 3 ug/l riski on noin 15 prosenttia, välillä 3-10 ug/l riski on noin 25 prosenttia ja yli 10 ug/l riski on yli 50 prosenttia.
PSA:n nousu vuodessa yli 20 prosenttia saattaa olla merkki eturauhaskasvaimesta ja yleensä edellyttää tarkempia tutkimuksia. Jos kokonais-PSA on alle 1 ug/l, suositellaan seuraava PSA-testi noin 3 vuoden kuluttua. Jos kokonais-PSA on välillä 1-2 ug/l, suositellaan seuraavaa PSA-testiä 2 vuoden kuluttua. Jos PSA-pitoisuus on yli 2 ug/l, testi tulisi uusia yhden vuoden kuluttua.
Hoitoratkaisu ja seuranta
Erikoislääkärin tekemään eturauhassyöpäpotilaan hoitopäätökseen vaikuttavat monet asiat, joista tärkeimmät ovat syövän levinneisyys, syövän histopatologinen luokitus, seerumin PSA-pitoisuus, potilaan ikä ja kunto sekä muut sairaudet. Tärkeimmät ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat PSA-pitoisuus ja histologinen kuva. Hoitopäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa. Valitun hoidon hyödyistä ja haitoista tulisi keskustella. Tärkeintä hoidon valinnassa ovat ennuste ja elämänlaatu.
Potilasta tulee seurata määräajoin riippumatta siitä, onko pyritty syövän parantamiseen vai oireenmukaiseen hoitoon. Määräaikaisen seurannan ohella potilaan on tärkeä tietää, mihin ja keneen hän ottaa tarvittaessa yhteyttä jos tulee ongelmia. Eturauhassyöpäpotilaita tulisi seurata puolen vuoden välein ainakin 5 vuoden ajan ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa.
Seulontatutkimusten tarpeellisuutta selvitetään
Eturauhassyöpä täyttää suuren joukon seulontaan vaadittavia ehtoja. Tällä hetkellä ei ole varmaa tietoa sitä, pidentääkö eturauhassyövän seulonta potilaiden elämän pituutta. Varmaa tietoa ei ole myöskään siitä, vaikuttaako aikaisin todettu eturauhassyöpä kuoleman hetken määräytymiseen. Seulonnan seurauksena on pelättävissä eturauhassyövän ylidiagnostiikkaa, koska löydetyn syövän luonnollista kulkua ei tunneta. Ruumiinavausten perusteella useampi mies kuolee eturauhassyövän kanssa johonkin muuhun sairauteen kuin itse eturauhassyöpään. Nykyisillä menetelmillä ei voida varmuudella sanoa, mikä eturauhassyöpä on potentiaalisesti vaarallinen eli leviää ja mahdollisesti aiheuttaa myöhemmin kuoleman. Euroopan alueella suoritettava seulontatutkimus, missä Suomikin on mukana, antaa seulonnan kuolleisuusvaikutuksesta tuloksia vuonna 2009. Vasta sitten voidaan arvioida, kannattaako väestöpohjaisia seulontoja tehdä.
