Terve.fi

Epilepsian kanssa oppii elämään

Epilepsian kanssa oppii elämään
Epileptinen kohtaus on seuraus poikkeavasta aivojen sähköisen toiminnan purkauksesta. Kohtauksen tyyppi riippuu häiriön sijainnista aivoissa.
Julkaistu 27.6.2006

Tavallisimpia epilepsian kohtausoireita ovat tajuttomuus tai tajunnan hämärtyminen, kouristelu, aistitoimintojen ja käyttäytymisen häiriöt.

Kuka tahansa voi saada epileptisen tajuttomuus-kouristuskohtauksen liiallisen aivojen rasituksen seurauksena. Kohtauksille herkistävät esimerkiksi runsas valvominen, alkoholin ja joidenkin lääkeaineiden käyttö. Epilepsiasta voidaan puhua vasta, kun kohtauksia ilmenee ilman erityistä altistavaa tekijää toistuvasti. Epilepsian hoito kannattaa aloittaa heti, kun diagnoosi on selvä, sillä hoitamattomana taudin ennuste voi vaikeutua.

Epilepsiaa sairastaa yli 45 000 suomalaista, heistä työikäisiä on noin 30 000. Hoidon perusta on kohtauksia estävä lääkitys. Suurin osa epilepsiaa potevista ei saa kohtauksia lääkityksen ansiosta. Epilepsialääkityksen lopettaminenkin voi olla mahdollista, mikäli kohtaukset pysyvät riittävän kauan poissa. Osalla kohtauksia kuitenkin esiintyy silloin tällöin tehokkaastakin hoidosta huolimatta.

Kohtauksille altistavia tekijöitä vältettävä

Epilepsia sinänsä ei rajoita mahdollisuuksia viettää normaalia elämää. Kohtauksille altistavia tekijöitä tulee kuitenkin välttää. Säännöllisen vuorokausirytmin noudattaminen ja riittävästä unensaannista huolehtiminen on tärkeää. Epilepsiaa sairastavan tulisi välttää alkoholin ja tiettyjen lääkeaineiden käyttöä. Korkea kuume saattaa herkistää kohtauksien ilmenemiselle, joten flunssaan tai muuhun kuumetautiin sairastuttuaan tulisi epilepsiaa potevan huolehtia kuumeen alentamisesta lääkkein. Kohtaukset menevät useimmiten itsestään ohi, mutta pitkittynyt kohtaus voi vaatia sairaalahoitoa.

Väärässä paikassa väärään aikaan ilmetessään epilepsiakohtaus voi aiheuttaa onnettomuusriskin. Näin ollen epilepsiaa sairastavan ei ole turvallista eikä sallittua työskennellä ammatissa, missä mahdollinen tajunnanhäiriökohtaus voisi aiheuttaa turvallisuusriskin.

Epilepsia ei ole ehdoton este autolla ajolle

Epilepsia sinänsä ei ole este autolla ajolle, jos kohtaukset pysyvät poissa. Kohtauksien ilmetessä ajaminen kielletään kuitenkin seuranta-ajaksi, jonka kesto määräytyy tapauskohtaisesti. Tilanteesta riippuen autolla ajaminen voidaan sallia, kun kohtaukset ovat pysyneet poissa puolesta vuodesta kahteen vuotta. Mikäli hoidon aikana kohtauksia kuitenkin uudelleen ilmenee, joudutaan tilannetta jälleen seuraamaan, eikä auton rattiin ole tuolloin turvallista mennä. Jos kohtauksia ei saada hoidolla kokonaan pois, on turvallisin vaihtoehto pitäytyä autolla ajamisesta, eikä ajokorttia voi siinä tapauksessa saada.

Epilepsiaa kohtaan tunnetaan turhan usein ennakkoluuloja, jotka johtunevat tiedon puutteesta. Ennakkoluuloista johtuva väärä asennoituminen epilepsiaa sairastavaan voi tehdä sairaudesta hänelle jopa suuremman taakan kuin se sellaisenaan olisi.

Kommentoi »