Epileptisessä kohtauksessa aivoissa tapahtuu hallitsematon aivosähkötoiminnan purkaus, jonka seurauksena ilmenee ohimeneviä aivosähkötoiminnan häiriöitä.

Tavallisimpia oireita ovat tajunnan tason lasku tai tajuttomuus, kouristelu, käyttäytymisen häiriöt ja aistihäiriöt. Epileptiselle kohtaukselle altistavat useat tekijät, joista osa on synnynnäisiä. Ihminen voi saada yksittäisen kouristuskohtauksen esimerkiksi liiallisen valvomisen, paaston tai runsaan alkoholin käytön seurauksena. Tällöin ei välttämättä ole kyse epilepsiasta.

Epilepsiasta on kyse vasta, kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä.

Epilepsiat luokitellaan aiheuttavan tekijän, kohtaustyypin, ennusteen ja oireiden alkamisiän mukaan. Huomioitaessa sairauden tyyppi ja epileptisten kohtausten vakavuusasteet on helpompi ymmärtää, miksi epilepsiaa sairastavilta voidaan rajoittaa moottoriajoneuvolla ajamista.

Ajokyky arvioidaan yksilöllisesti. Ajoluvan saanti edellyttää, ettei henkilöllä ole muita esteitä ajoluvan saannille. Seuraavassa taulukossa on pääpiirteissään esitelty, miten sairaus vaikuttaa ajokieltoon.

Moottoriajoneuvon kuljettaminen yksityisesti - ajokorttiluokat AM, A, A1, A2, T, LT, B, BE

Raskasliikenne ja ammattimainen henkilöliikenne - ajokorttiluokat C, CE, D, DE

Yksittäinen epilepsiakohtaus johtaa 5 vuoden ajokieltoon. Mikäli diagnosoidaan epilepsia, ajokiellon pituus on vähintään 10 vuotta. Ajokiellon purkaus edellyttää, että epilepsiapotilaan lääkehoito on voitu lopettaa ja henkilö on lääkkeen lopetuksesta ollut kohtaukseton vähintään 10 vuotta.

Lähteet:

Atula S. Tietoa potilaalle: Epilepsia aikuisella. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2015.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Epilepsia (aikuiset): Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014 .

Kälviäinen R & Mervaala E. Epileptisen kohtauksen saaneen potilaan tutkiminen. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.