Terve.fi

Yleistietoa epilepsiasta


Epilepsiaa sairastaa noin joka sadas suomalainen. Epilepsiakohtaus voi tulla kenelle tahansa.

Epilepsiaa kutsuttiin aiemmin kaatumataudiksi. Sairaus herättää edelleen voimakkaita tunteita ja turhaa pelkoa. Epilepsiaa on aikojen kuluessa pidetty milloin pyhänä ominaisuutena, milloin kirouksena.

Epileptisiä kohtauksia voi esiintyä ilman varsinaista epilepsiaa. Kuka tahansa voi saada jossain elämänsä vaiheessa epileptisen tajuttomuus-kouristuskohtauksen esimerkiksi kuumeen tai liiallisen alkoholinkäytön seurauksena. Epilepsiasta puhutaan vasta, kun kohtauksia ilmenee toistuvasti. Epilepsiadiagnoosin voi tehdä myös yhden kohtauksen perusteella siinä tapauksessa, jos aivoissa todetaan jokin pitkäaikainen tekijä, joka altistaa kohtauksille (esimerkiksi rakenteellinen poikkeavuus).

Miten epilepsian tunnistaa? Lue epilepsian oireista.

Epilepsian seuranta

Epilepsian lääkitys aloitetaan yleensä erikoissairaanhoidossa. Kun potilas on ollut pitkään kohtaukseton, lääkehoidon seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon. Vaikeat epilepsiatapaukset kuuluvat erikoissairaanhoidon seurantaan. Viiden oireettoman vuoden jälkeen lääkityksen lopetusta voidaan harkita, mikäli potilaan aivoissa ei ole rakenteellisia poikkeavuuksia ja mikäli potilas on tähän halukas. Epilepsialääkityksen purku tapahtuu neurologin toimesta asteittain. Lääkityksen lopetuksen jälkeen kohtaukset ovat edelleen mahdollisia.

Epilepsian periytyvyys

Osalla epilepsiatyypeistä on selkeä geneettinen tausta eli ne ovat perinnöllisiä. Tällaisia ovat usein esimerkiksi tavallisimmat yleistyneet epilepsiat. Osa epilepsioista puolestaan ei ole perinnöllisiä vaan ne voivat johtua esimerkiksi rakenteellisesta tai aineenvaihdunnallisesta häiriöstä.

Epilepsian yleisyys

Suomalaisesta väestöstä noin joka sadas sairastaa epilepsiaa. Miehillä epilepsia on hieman yleisempi kuin naisilla. Jopa kymmenesosa väestöstä saa epileptisen kohtauksen jossain vaiheessa elämäänsä.

Epilepsian ennuste

Epilepsiapotilailla on kaksi-kolminkertainen kuolleisuus ns. normaaliväestöön verrattuna. Nykylääkkeillä 70 % potilaista saadaan kohtauksettomiksi tai hyvään hoitotasapainoon. Vaikeahoitoisia on noin 30 % potilaista. Diagnosointihetkellä ei voi vielä tietää kenelle kehittyy vaikeahoitoinen epilepsia. Yleisesti ottaen pari ensimmäistä hoitovuotta valottavat useimmiten potilaan pitkäaikaisennustetta. Heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen aloitetulla lääkityksellä voidaan vaikuttaa suotuisasti epilepsian ennusteeseen, sillä mitä vähemmän henkilö on saanut kohtauksia ennen lääkehoidon aloittamista, sitä paremmin kohtaukset yleensä saadaan hallintaan.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Epilepsiat (aikuiset), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2016.

Tietoa potilaalle: Epilepsia aikuisella, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2015.

Epilepsian esiintyvyys, Neurologia, Kustannus Oy Duodecim 2014.

ICD-10:

G40 Epilepsia

Julkaistu: 30.7.2019