Terve.fi

Epilepsian hoito


Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti säännöllisellä ja pitkäaikaisella lääkityksellä, joka valitaan kohtaustyypin mukaan.

Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti säännöllisellä ja pitkäaikaisella lääkityksellä. Epilepsialääke valitaan kohtaustyypin mukaan. Lääkitys aloitetaan yhdellä lääkkeellä matalimmalla tehokkaalla annoksella. Jos kohtauksia edelleen ilmenee, annosta voidaan nostaa tai kokeillaan toista lääkettä. Nykyisin pyrkimyksenä on yhdellä lääkkeellä tapahtuva hoito. Jos kohtaukset kuitenkin edelleen jatkuvat, kokeillaan eri lääkkeiden yhdistelmähoitoa.

Epilepsialääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, joten on ymmärrettävää, että niillä saattaa olla erilaisia haittavaikutuksia: lievimpinä lääkityksen alussa esiintyvä väsymys tai huimaus. Lääkitystä jatkettaessa tai annosta pienennettäessä useimmat sivuvaikutukset jäävät kuitenkin pois, mutta toisinaan lääke on vaihdettava, mikäli esiintyy vakavia haittavaikutuksia.

Nykyisin lääkevalikoima on melko laaja, ja suurin osa epilepsiaa sairastavista tulee lääkehoidolla joko täysin kohtauksettomiksi tai hyvään hoitotasapainoon. Noin 30 prosentilla epileptikoista kohtaukset kuitenkin jatkuvat, vaikka koko lääkearsenaali on käyty läpi, tällöin puhutaan vaikeahoitoisesta epilepsiasta.

Periytyykö epilepsia? Lue epilepsian periytyvyydestä

Kohtaukset eivät pysy poissa vain satunnaisesti otetuilla lääkkeillä. Epilepsiaa sairastava voi toki usein huomattavastikin edistää omaa hyvinvointiaan viettämällä säännöllistä elämää: nukkumalla riittävästi, välttämällä liiallista alkoholinkäyttöä sekä harrastamalla liikuntaa ja ulkoilua. Lääkehoidon, kuten kaikkien epilepsian hoitokeinojen, tavoitteena on kohtauksettomuus, sillä näin voidaan estää epilepsian etenemistä, aivosolujen tuhoutumista, muistiongelmia ja yleensäkin vähentää epilepsian elämää rajoittavaa vaikutusta. Uusia hoitokeinoja kehitetään kaiken aikaa.

Hyvän hoidon ansiosta suurin osa epilepsiaa sairastavista voi elää ihan tavallista elämää: opiskella, käydä töissä, seurustella tai perustaa perheen. Lisäksi on hyvä muistaa, että lapsuusiän epilepsia on usein ohimenevä.

Osaa epilepsiaa sairastavista voidaan auttaa leikkaushoidolla, jossa sähköisiä purkauksia synnyttävät alueet poistetaan. Osalle vaikeahoitoisista potilaista voidaan asentaa ns. vagushermostimulaattori, joka laitetaan stimuloimaan vagushermoa eli kiertäjähermoa. Vain harva paranee tällä menetelmällä täysin oireettomaksi, mutta useimmiten kohtausten määrä ja voimakkuus vähenee.

Miten toimit, jos satut paikalle, kun joku saa epileptisen kohtauksen?

  • Ole rauhallinen, epileptinen kohtaus on hyvin harvoin hengenvaarallinen. Älä soita ensimmäiseksi ambulanssia, mikäli kouristelevalla on aiemmin diagnosoitu epilepsia.
  • Älä yritä estää kouristelevaa kouristelemasta. Epileptikoilla on lähes yli-inhimilliset voimat kouristelujen yhteydessä, loukkaat vain itsesi. Sen sijaan voit raivata kouristelevalle tilaa, niin ettei hän loukkaa itseään esim. huonekaluihin tai muihin koviin rakenteisiin. Katso myös, ettei hän loukkaa päätään (pään alle voi laittaa esim. tyynyn). Jos tilassa on sellaisia kovia rakenteita, joita ei voi siirtää, voit yrittää pehmustaa niitä esim. vaatteilla, tyynyillä tai patjoilla.
  • Kohtausten rauhoituttua epileptikko ei yleensä heti herää. Voit tällöin kääntää hänet kylkiasentoon niin, että kouristelijan suussa mahdollisesti olevat eritteet valuvat pois, eivätkä siten vaikeuta hengitystä. Varmista, että hengitys tuntuu ja epileptikko pystyy hengittämään.
  • Kouristuskohtaus kestää yleensä noin 1-2 minuuttia. Epileptikko on kohtauksen jälkeen useimmiten väsynyt ja sekava. Anna epileptikon nukkua tai levätä kohtauksen jälkeen, jos hän haluaa.
  • Ambulanssi kannattaa kutsua, jos kouristelijalla ei tiedetä olevan epilepsiaa tai kouristelu jatkuu yli 5 minuuttia tai mikäli epileptikko saa uuden kohtauksen ennen kuin on kerennyt toipua edellisestä. Ambulanssi kannattaa kutsua myös, mikäli kouristelija loukkasi itsensä kohtauksen aikana.
  • Epilepsiakohtauksen jälkeen kannattaa vielä odottaa, että kouristaja on ehtinyt toipua kohtauksesta kunnolla ennen kuin hänet jättää yksin.

Lähteet:

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Epilepsiat (aikuiset), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2016.

Tietoa potilaalle: Epilepsia aikuisella, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2015.

Epilepsian esiintyvyys, Neurologia, Kustannus Oy Duodecim 2014.

Epilepsialiiton ensiapuohjeet.

Julkaistu: 30.7.2019