Diabeetikot ruuhkauttamassa keinomunuaishoidot

Uutispalvelu Duodecim

Länsimaissa epidemian lailla yleistyneen aikuisiän eli tyypin 2 diabeteksen myötä myös tautiin liittyvä diabeettinen nefropatia on lisääntymässä. Diabeettinen nefropatia on munuaissairaus, joka johtaa usein munuaisten vajaatoimintaan ja elinikäiseen keinomunuaishoitoon. Tällä hetkellä hoitoon pääsevät kaikki sitä tarvitsevat, mutta asiantuntijat pelkäävät tulevaisuuden olevan vähemmän ruusuinen.

Dialyysi eli keinomunuaishoito on tarpeen, kun ihmisen munuaiset eivät jaksa enää puhdistaa verta haitallisista kuona-aineista. Yhä useampi dialyysiin joutuva on diabeetikko, jonka munuaisten vajaatoiminta on aiheutunut diabeettisesta nefropatiasta. Turun yliopistollisen keskussairaalan munuaistautien osastonylilääkäri Kaj Metsärinne pitää mahdollisena, että diabeettinen nefropatia yleistyy vielä niin paljon, että dialyysiosastot ylikuormittuvat eikä dialyysiin pääseminen ole enää itsestään selvää.

- Suomessa dialyysitilanne on vielä hyvä ja hoitoon pääsevät kaikki, jotka sitä tarvitsevat. Vaarana kuitenkin on, että tapausten lisääntyessä lääketieteelliset perusteet saavat antaa tilaa taloudellisille perusteille.

Kaikkiaan dialyysipotilaita on Suomessa noin 1200-1300. Yhden potilaan hoitaminen maksaa noin 50 000 euroa vuodessa.

Potilaiden keski-ikä noussut

Dialyysipotilaiden määrä kasvaa Suomessa vuosittain vajaa 10 prosenttia, minkä vuoksi dialyysikapasiteettia lisätään koko ajan. Metsärinteen mukaan pääpaino on ollut hemodialyysissa, jota annetaan tavallisesti sairaaloissa, sen sijaan kotona itse hoidettava peritonaalidialyysi ei ole saanut yhtä suurta huomiota. Tämä johtuu pitkälti siitä, että yli puolet uusista tapauksista aiheutuu diabeettisesta nefropatiasta ja dialyysia tarvitsevat diabeetikot ovat yhä enenevissä määrin niin vanhoja, etteivät he kykene itsensä hoitamiseen.

- Tästä saamme kiittää diabetekseen liittyvien sydäntautien hyvää hoitoa, sillä takavuosina diabeetikot ehtivät kuolla sepelvaltimotautiin ennen kuin nefropatia ehti kehittyä.

Dialyysipotilaiden keski-ikä onkin kivunnut 60:n tienoolle. Metsärinteen mukaan dialyysiin pääsylle ei ole minkäänlaista ikärajaa. Hoitoon otetaan jopa yli 80-vuotiaita, jos heidän nähdään hyötyvän siitä. Potilaiden iäkkyys näkyy myös dialyysipotilaiden korkeana kuolleisuutena, sillä vuosittainen kuolleisuus on 20-25 prosenttia.

- Potilaat ovat usein hyvin huonokuntoisia ja dialyysiin joutuminen on heille kova paikka. Sairaalassa annettavassa hemodialyysissa joutuu käymään joka toinen päivä ja yksi kerta kestää 4-5 tuntia. Tuona aikana dialyysikoneen läpi voidaan kierrättää jopa 80-90 litraa verta, Metsärinne kertoo.

Elämäntavat remonttiin

Metsärinne näkee elämäntapamuutokset ainoaksi realistiseksi keinoksi pysäyttää diabeettisen nefropatian leviäminen ja dialyysiosastojen ylikuormittuminen. Terveellinen ruokavalio, liikunta, painonhallinta, sokeritasapainosta huolehtiminen, verenpaineen hoito ja tupakoinnin lopettaminen. Keinot ovat tiedossa, mutta Metsärinne on pessimistinen sen suhteen, että niitä oikeasti noudatettaisiin.

- Luultavasti tarvittaisiin jokin suuri mullistus kuten öljyn loppuminen maailmasta tai maailmanlaajuinen lama ennen kuin ihmiset heräävät.

- Jos tilanteen annetaan kehittyä itsekseen, olemme kohta samassa pisteessä kuin Yhdysvalloissa, jossa dialyysipotilaita on väkilukuun suhteutettuna paljon enemmän kuin Suomessa.

Metsärinne korostaa lisäksi, että nefropatiaan sairastunut pitää saada mahdollisimman varhain erikoislääkärin hoitoon. Hyvällä hoidolla nefropatian eteneminen hidastuu ja valtaosa potilaista ehtii elämänsä loppuun ennen kuin tauti pääsee pahentumaan.

Varhainen hoitoon pääsy voi tulevaisuudessa helpottua, jos tutkijat onnistuvat paikantamaan nefropatialle altistavia geenejä. Tutkimusta tehdään monissa maissa, mm. Suomessa.

- Geenejä ei ole vielä löytynyt, mutta jos niitä löytyy, tilanne muuttuu täysin. Silloin nefropatian varhainen toteaminen ja hoito on aivan eri tavalla mahdollista.

Lue lisää:

Lääkärikirja: Diabetes 2, oireet ja hoito

Lääkärikirja: Munuaisten vajaatoiminta, oireet ja hoito