Juomisen hallinnan ja haittojen kannalta oman humalatilan oikea arvio on ratkaisevan tärkeää. Laboratorio-olosuhteissa koehenkilöt onnistuvat arvioissaan melko hyvin ja arviot korreloituvat veren alkoholipitoisuuteen kohtalaisesti. Käytännössä ja erityisesti seurassa juotaessa arviointikyvyn on todettu huonontuvan. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan seurueen muiden jäsenten humaltuneisuus vaikuttaa arvioon oman humalan asteesta.
Tutkijat etsivät öisin pubeista ja ravintoloista alkoholia nauttivia seurueita, mittasivat alkometrillä hengitysilman alkoholipitoisuuksia ja kirjasivat ihmisten arvioita humalastaan. Lisäksi he pyrkivät selvittämään ihmisten käsityksiä alkoholin terveyshaitoista. Mittaukset onnistuttiin tekemään lähes 2000 henkilölle ja kelvollisia vastauksia kertyi 400.
Henkilöiden arvio omasta humalatilastaan ei merkitsevästi korreloitunut omaan alkometritulokseen. Sen sijaan oman mittaustuloksen sijoittuminen seurueen muiden henkilöiden tulosten joukossa vaikutti arvioon selvästi. Jos oma arvo oli muihin verrattuna matala, omaa humalaa pidettiin lievänä eikä juomisen uskottu aiheuttavan haittoja. Tämä tarkoittaa, että ankarasti juopottelevan porukan vähiten juova henkilö pitää humalaansa lievänä, vaikka veren alkoholipitoisuus on korkea. Maltillisesti juovassa seurueessa jo matalilla lukemilla sijoittuu vertailussa kärkipäähän ja arvio humalasta on sen mukainen.
Mielenkiintoinen havainto oli, että yksikin selvänä pysyttelevä seurueen jäsen tavallaan ”kalibroi” tilanteen. Hänen vaikutuksestaan seurueen jäsenten käsitys humalastaan vastasi paremmin omia alkometrilukemia. Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että kaupunkien keskustoissa ei selviä verrokkeja liiku, kun juottoloita on vieri vieressä. Meno kaupungilla saattaa öiseen aikaan mennä niin tolkuttomaksi, että oma kovakin humala voi tuntua petollisen lievältä.
Lähde: BMC Public Health 2016;16:798 DOI: 10.1186/s12889-016-3469-z
