Voi hyvin

Vahvuutta arginiinista


Arginiini on aminohappo, jolla sanotaan olevan ihmeellisiä vaikutuksia.
Kuvat A-lehtien kuvatoimitus

Arginiinin puutos altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, ja kytköstä mielialaongelmiin tutkitaan. Vahvistaisiko voima-aine kehoa ja mieltä?

Arginiini kuulostaa todelliselta voima-aineelta. Sen sanotaan kohentavan sydänterveyttä, nopeuttavan haavojen paranemista, voimistavan vastustuskykyä, lisäävän lihasta ja vähentävän rasvaa, vahvistavan ihoa, parantavan seksuaalista toimintakykyä sekä kohentavan mielialaa.

Ovatko lupaukset liioiteltuja?

Eivät kaikki. Arginiinin yhteyttä tutkitaan vilkkaasti – ja paljon jo tiedetäänkin. Arginiini on tärkeä ”rakennuspalikka” ja elimistölle välttämätön aminohappo. Ihminen tarvitsee aminohappoja paitsi proteiinien eli valkuaisaineiden myös monien viestimolekyylien rakentamiseen.

Kaasumainen typpioksidi on yksi tällainen tärkeä molekyyli. Se säätelee hermoston ja verisuonten toimintaa sekä immuunipuolustusta.

Sen vaikutus on hyvin paikallinen. Ilman typpioksidia solu kuolee.

– Typpioksidi laajentaa ja rentouttaa verisuonia, parantaa verenvirtausta ja estää verihiutaleiden liimautumista toisiinsa eli tukostaipumusta. Veren matala arginiinipitoisuus onkin yksi tekijä, jonka tiedetään altistavan sydän- ja verisuonisairauksille, kertoo tohtorikoulutettava, psykiatriaan erikoistuva lääketieteen lisensiaatti Toni Ali-Sisto Itä-Suomen yliopistosta.

Myös rintakipua lievittävän nitron vaikutus perustuu siihen, että se vapauttaa typpioksidia, laajentaa verisuonia ja näin helpottaa sydänlihaksen hapenpuutetta.

Masentuneilla puutosta

Arginiinilla on yhteys moniin sairauksiin ja mielen hyvinvointiin. Tutkimuksissa tavallista pienempiä arginiinipitoisuuksia on todettu diabeteksessa, sydänsairauksissa, hengitysteiden sairauksissa, kuten astmassa ja keuhkoahtaumataudissa, sekä masennuksessa ja post-traumaattisessa stressihäiriössä.

Nykytutkimusten mukaan erityisesti vakavassa masennuksessa esiintyy matala-asteista tulehdusta. Se tarkoittaa, että elimistössä on piilevä tulehdustila, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia terveyteen. On mahdollista, että tällainen tulehdus verottaa arginiinivarastoja.

Keskushermostossa typpioksidi säätelee myös glutamaatti-nimisen aineen vapautumista. Glutamaatti on aivotoimintaa kiihdyttävä välittäjäaine, joka vaikuttaa esimerkiksi oppimiseen ja muistiin. Voisiko arginiini siis auttaa hoitamaan mielen sairauksia? Varmuutta siitä ei ole.

– Arginiinilisän käyttöä sairauksien hoidossa tai ehkäisyssä ei ole vielä tutkittu riittävästi. On liian aikaista sanoa, mikä on sen vaikutus mielialaan tai terveyden ylläpitämisen ja voisiko se ehkäistä näitä sairauksia. Todennäköisesti jo muutamassa vuodessa tiedämme enemmän, Ali-Sisto sanoo.

Auttaa kuntoilijaa

Arginiinilla on tärkeä rooli myös silloin, kun harrastaa liikuntaa.

Kun kuntoilee, lihaksiin syntyy mikrovaurioita. Tämä saattaa tuntua arkuutena ja kipuna seuraavina päivinä, mutta ei aina. Elimistö korjaa mikrovauriot, mikä saa lihakset kasvamaan.

Riittävä arginiinin ja muidenkin aminohappojen saanti saattaa auttaa näiden vaurioiden korjaamisessa.

Kuntoilun aikana ihminen tarvitsee runsaammin typpioksidia, jotta lihaksiin virtaa enemmän happea ja ravintoaineita.

Univaje vähentää

Jos jonkin aminohapon kulutus on poikkeuksellisen suurta tai sitä saadaan liian vähän, voi syntyä puutosta. Myös lyhytaikainenkin univaje voi laskea arginiinitasoja.

Silloin ravintolisä tai ravinnon proteiinipitoisuuden nostaminen saattaa auttaa. Tarkkoja arginiinin saantisuosituksia ei vielä ole, sillä valtaosa tutkimustuloksista on uusia. Se tiedetään, että runsas saanti vähentää joidenkin aminohappojen pitoisuutta veressä.

– Tästä näkökulmasta liiallisella arginiinin saannilla voi olla jopa haitallisia, vielä tuntemattomia sivuvaikutuksia, Ali-Sisto sanoo.

Munuaispotilaan pitää aina keskustella lääkärin kanssa ennen kuin hän alkaa käyttää mitään aminohappolisää. Ylimääräiset aminohapot ja proteiinit saattavat rasittaa munuaisia ja olla siten terveydelle haitallisia melko vaatimattomillakin annoksilla.

Arginiinin käyttöä lisäravinteena ei suositella raskauden ja imetyksen aikana.

Syö sieniä ja ruisleipää

Elimistö pystyy valmistamaan useimpia aminohappoja toisista aminohapoista, mutta joitakin pitää saada ravinnosta. Arginiinia saa monipuolisesta, proteiinipitoisesta ruoasta, kuten maitotuotteista, siemenistä, pähkinöistä, pavuista, kalasta, kanasta ja lihasta. Myös sienet, sipuli ja ruisleipä ovat mainioita lähteitä.

Jos käyttää arginiinia ravintolisänä, sen kanssa kannattaa syödä muita samankaltaisia aminohappoja, kuten ornitiinia tai sitrulliinia. Tällöin elimistön arginiinitaso nousee paremmin.

Julkaistu: 19.12.2018