Terve.fi

Anemian hoito

Anemian hoito
Anemian eli raudanpuutteen taustat on selvitettävä. Usein käytetään rautalisää ja C-vitamiinia raudan imeytymisen parantamiseksi.
Julkaistu: 10.4.2018

Anemia on oire tai löydös, jonka syy pyritään selvittämään, koska tilanteen pitkittyessä tai pahentuessa elimistön hyvinvointi on yleensä uhattuna. Potilaan aiempaa sairaushistoriaa, elämäntapoja ja oireita arvioimalla lääkäri voi tehdä arvion siitä, mikä anemian taustalla mahdollisesti on ja sen perusteella lääkäri voi määrätä oikeanlaiset tutkimukset diagnoosin varmistamiseksi.

Diagnoosia tuetaan konetutkimuksilla, joista tärkein on tavallinen perusverenkuva, jota ammattilaiset kutsuvat PVK:ksi. Se kertoo hemoglobiinin, veren punasolujen määrän, koon ja värisyyden sekä trombosyyttien eli verihiutaleiden että leukosyyttien eli valkosolujen määrän. Kertatutkimuksella saadaan näkemys veren yleisimpien solujen tilanteesta. Tietyntyyppiset anemiat aiheuttavat tyypillisiä verenkuvan muutoksia, esimerkiksi raudan puute johtaa punasolujen koon pienenemiseen tai esimerkiksi B12-vitamiinin puute puolestaan kasvattaa punasolujen kokoa. Täydentävinä tutkimuksina voidaan ottaa esimerkiksi 1) täysi verenkuva, (TVK), jossa myös valkosolujen alaluokat määrineen selvitetään 2) retikulosyyttien eli punasolujen varhaisasteiden laskenta tai 3) perifeerisen veren sivelyvalmiste. Etenkin raudanpuutteeseen viittaavassa tilanteessa selvitetään usein veren rautapitoisuus, ferritiini, transferritiini tai sen saturaatioaste. Hyvä tutkimus on myös seerumiin liuenneiden transferriinireseptorien määritys.

Jonkin verran harvinaisempi tutkimus tässä yhteydessä on luuydinpunktio, jossa luuytimestä paikallispuudutuksen jälkeen ruiskulla otetusta näytteestä voidaan tutkia verisolujen muodostumista ja samalla saadaan myös näkemys varastoraudan määrästä.

Jos anemian syynä epäillään jatkuvaa verenvuotoa esim. suolistossa tai virtsateissä, niin niitä voidaan tarvittaessa tähystää sisäisesti, esimerkiksi gastro- ja uretroskopialla, jotka mahdollistavat tarvittaessa myös hoitotoimenpiteitä.

Hoito pyritään kohdistamaan perussyyhyn. Raudanpuutteessa taustasairaus on ensin selvitettävä ja hoidettava mahdollisuuksien mukaan ja sitten annetaan vielä suun kautta rautalisää muutaman kuukauden ajan rautavarastojenkin täyttämiseen. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. Vaikean munuaissairauden aiheuttamaa anemiaa voidaan hoitaa erytropoietiini-hormonilla. B12-vitamiinin tai folaatin puutokseen voidaan antaa vitamiinin korvaushoitoa.

Anemiaa ei aina saada korjattua lääkitykselläkään, vaikka tarkka diagnoosikin olisi tiedossa. Pitkäaikaissairauksissa, kuten reumassa on usein matalahkoja hemoglobiiniarvoja, eivätkä ne välttämättä korjaannu asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Tällöin tyydytään vallitsevaan tilanteeseen. Useimmiten elimistö sopeutuu kohtalaisen hyvin, vaikka hemoglobiini olisikin vain 100 g/l luokkaa.

Kudostyypitettyjen punasolujen siirtoa eli verensiirtoa käytetään elimistön hyvinvoinnin ollessa uhattuna, kuten esimerkiksi massiivisissa verenvuodoissa tai vaikeassa sepelvaltimotaudissa ja anemisoitumisen johtaessa sydämen hapenpuutteeseen tai vajaatoimintaan. Pitkäkestoisen anemian hoitaminen toistuvilla verensiirroilla ei ole erityisen järkevää, koska se vaikuttaa vain tilapäisesti eikä perussyyhyn.

Lähteet:

Jonna Salonen, Tieto potilaalle: Anemia (alhainen hemoglobiini), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Jonna Salonen, Tietoa potilaalle: Raudanpuuteanemia, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2014.

Jonna Salonen, Tietoa potilaalle: Punasolujen kiihtynyt hajoaminen (hemolyyttinen anemia), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2015.

Kommentoi »