Terve.fi

Allergisen silmätulehduksen hoito


Allergista silmätulehdusta hoidetaan ensisijaisesti antihistamiineilla.
Teksti Toimitus

Allergisen silmätulehduksen hoidossa on tärkeintä allergeenin välttäminen, mikäli se on mahdollista. Jos epäillään eläinallergiaa, tulee karva- tai höyhenpeitteiset lemmikit poistaa asuinhuoneistosta ja oleskelua eläinten läheisyydessä tulee luonnollisesti välttää. Höyhentyynyn voi vaihtaa vaahtomuovityynyyn, ja jouhipatjat ja pölyä keräävät karvalankamatot poistetaan. Kokolattiamattoa ei tule asentaa asuinhuoneistoon. Asunto pidetään siistinä ja pölyttömänä. Tupakansavua tulisi välttää.

Allergisen henkilön tulisi myös miettiä ammatinvalintaa (mm. eläintenhoitaja, kampaaja tai leipuri eivät ole suotavia ammatteja). Tosin allergia voi joskus johtua vain jostain tietystä altisteesta, jonka välttäminen esimerkiksi poistamalla se työpaikalta lopettaa oireilun. Työpaikalla riittävä tuuletus ja pölyisen ympäristön saneeraus on tärkeää. Mikäli mahdollista, asuinaluetta valittaessa tulisi suosia ilmansaasteettomia alueita.

Jos allergiaa aiheuttavia aineita pystytään välttämään, tulehdus menee usein ohi itsestäänkin 24 tunnissa.

Allergisten silmäoireiden ensisijainen hoito tapahtuu antihistamiinivalmisteilla. Mikäli oireet esiintyvät yksinomaan silmissä ja ovat lyhytaikaisia, suositellaan paikallishoitoa silmään annosteltavilla antihistamiinitipoilla. Pitkäaikaiseen käyttöön ne eivät sovellu niiden kuivasilmäisyyttä pahentavan vaikutuksen vuoksi, mutta tällöinkin niitä voidaan käyttää tukihoitona tai lyhyinä jaksoina. Mikäli oireistoon kuuluu myös muita allergiaoireita kuten nuhaa ja kutinaa, antihistamiinia voidaan käyttää suun kautta otettavina tabletteina yksin tai yhdessä silmätippojen kanssa. Tavanomainen annos on tällöin yksi tabletti päivässä. Allergiseen nuhaan käytettävät antihistamiini- ja kortisonisuihkeet voivat myös hillitä siitepölystä johtuvaa allergisen sidekalvotulehduksen oireita.

Mikäli oireet ovat kroonistuneet tai eivät pysy kurissa antihistamiinivalmisteilla, voidaan lievissä tapauksissa kokeilla syöttösolunvakauttajia kromoglikaattia tai lodoksamidia, jotka annostellaan suoraan silmän sidekalvolle. Ne ovat turvallisia ja lähes sivuvaikutuksettomia lääkkeitä. Vaikeisiin oireisiin silmälääkäri voi määrätä kortikosteroidivalmisteita lyhytaikaisina kuureina. Pitkäaikaiskäytön haittoina esiintyy silmänpaineen kohoamista, kaihea sekä luomien ihon ohenemista, ja käytön tulee tällöin aina tapahtua silmälääkärin valvonnassa. Ärtyneisiin ja punaisiin silmiin voi lisäksi käyttää kosteuttavia tippoja. Ne toimivat huuhteluperiaatteella poistaen sidekalvolta ärsyttäviä ja allergiaa aiheuttavia aineita.

Käytössä suositellaan käytettäväksi säilöntäaineettomia tippoja, joita on saatavina kerta-annospipetteinä tai erityisellä venttiilimekanismilla varustetuissa pulloissa. Näiden etuna on, että ne soveltuvat käytettäväksi myös piilolinssien kanssa, ja samalla vältetään mahdollisuus kuivasilmäisyyden pahentumiseen ja herkistyminen säilöntäaineelle.

Vaikeissa, pitkittyneissä silmäallergioissa voidaan kokeilla siedätyshoitoa, josta on saatu hyviä tuloksia. Osan allergeeneista kuten eläinpölyn kohdalla voidaan kokeilla myös välttämiskäyttäytymistä.

Allergisen silmätulehduksen omahoito

Jos oireita on pelkästään silmässä, suositellaan paikallisvalmisteita, eli silmätippoja. Ilman reseptiä on saatavilla useita eri paikallisvalmisteita, jotka estävät allergisia oireita, ja niitä voidaan käyttää koko tietyn altistuksen, esim. siitepölykauden ajan ja ne tehoavat myös altistusta edeltävästi otettuna oireita ehkäisten. Ilman reseptiä apteekeista on saatavilla myös silmän kostutustippoja, jotka allergialääkitysten ohella yleensä helpottavat silmäoireita. On tavallista, että allergiseen oireiluun liittyy myös kuivasilmäisyyttä.

Allergiaoireiden lievittämiseen käytettävistä lääkkeistä yksinkertaisin on kerran päivässä suun kautta otettava antihistamiinitabletti (vaikuttavia aineita esim. setiritsiini, loratadiini tai ebastiini), etenkin jos allergisen silmätulehduksen lisäksi ilmenee muita allergiaoireita. Antihistamiinitabletteja saa apteekista myös ilman reseptiä. Ennen siitepölykautta aloitettuna allergialääke hillitsee myös silmäoireiden ilmaantumista. Allergiseen nuhaa määrätty kortisoni-nenäsumute voi lievittää myös silmäoireita.

Mikäli muuta ei ole saatavilla pelkkä sisällä oleskelu ja kylmän, kostean pyyhkeen asettaminen silmien päälle voi helpottaa. Yleensä äkillinen allerginen sidekalvontulehdus rauhoittuu ja oireet häviävät muutamassa päivässä.

Piilolinssien käyttäjien tulee huomioida, että useat silmätipat eivät sovi samanaikaiseen käyttöön linssien kanssa. Apteekeista ja pakkausselosteista saa lisätietoa kunkin valmisteen kohdalla.

Vaivaako allerginen silmätulehdus, milloin lääkäriin?

Aina kun kyseessä on lapsen silmätulehdus, tulee ottaa yhteys lääkäriin. Tällöin ensisijaista on sulkea pois bakteeri- ja virustulehdukset. Lapsilla allergisen silmätulehduksen itsehoitovalmisteita ei pidä käyttää vaan lääkehoidon aloitus on hyvä jättää lääkärille, annostusten ollessa erilaiset kuin aikuisilla. Kun allerginen silmätulehdus on todettu, voi seuraavalla kerralla oireiden alkaessa lääkityksen aloittaa omatoimisesti lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan. Tarvittaessa on syytä ottaa yhteys lääkäriin, mikäli oireet eivät helpotu aiemmin hyväksi todetuilla lääkityksillä.

Mikäli allerginen silmätulehdus on rajuoireinen ja perinteiset itsehoitovalmisteet eivät lievitä oireita tai oireet pitkittyvät, ota yhteys lääkäriin. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä tällöin esimerkiksi antihistamiini- tai kortisoni-silmätippoja. Erittäin vaikeissa ja pitkittyneissä tapauksissa voidaan joskus harkita siedätyshoitoa.

Aina kun silmätulehduksen syy on epävarma ja varsinkin jos taustalla ei ole tunnettua allergiataipumusta on hyvä käydä lääkärissä diagnoosin varmistamiseksi. Allergista silmätulehdusta sairastavan on hyvä käydä kuitenkin ajoittain tarkistuttamassa silmien tila silmälääkärin vastaanotolla, vaikka oireet pysyisivätkin kurissa allergiakautena aiemmin määrätyillä lääkityksillä.

Lähteet:

Kari O. Saari M. Allergisten silmäoireiden hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(3):291-7

Seppänen M. Sidekalvontulehdus, Lääkärin Käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017

Silmän sidekalvotulehdus (konjuktiviitti), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2016

Julkaistu: 27.3.2018