Koululääketieteen valtavirta on useimmiten oikeassa, mutta toisinajattelijat muuttavat maailmaa, sanoo emeritusprofessori Jussi Huttunen. Totuudeksi kutsutaan sitä tietoa, jonka 90 prosenttia alan tutkijoista uskoo olevan totta.
Arvostettu kansanterveysmies ja pitkään Kansanterveyslaitosta johtanut lääkäri ottaa esille lausuman, jonka Harvardin rehtorin kerrotaan todenneen juhlapuheessa: ”Neljä viidennestä siitä, mitä sanon on totta ja yksi viidennes tarua. Valitettavasti en tiedä, mikä on mitäkin.”
(Emeritusprofessorilla tarkoitetaan eläkkeelle jäänyttä professoria.)
Monta kertaa “varma” onkin osoittautunut vääräksi
Useita kertoja Huttusen pitkän uran varrella on käynyt ilmi, ettei varmakaan ole varmaa. Aikoinaan ajateltiin esimerkiksi, että beetakaroteeni suojaa keuhkosyövältä, mutta myöhemmin teoria osoittautui vääräksi.
Huttunen puhui aiheesta ”Miten erotan tutkitun tiedon” Lääkäripäivillä 2016 toimittajille järjestetyssä miniseminaarissa.
On sentään jotakin, jota Huttunen sanoo pitävänsä absoluuttisen varmana totuutena: 99,9-prosenttisen varmana. On verrattoman monipuolinen näyttö siitä, että tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää.
Väite, jonka voi Huttusen mukaan ajatella olevan ehkä noin 80–85-prosenttisesti totta, on se, että tyydyttyneet rasvat aiheuttavat sepelvaltimotautia.
– Kaikesta huolimatta jätän pienen epävarmuuden tähänkin.
Kriittinen suhtautuminen tutkimusnäyttöön ei tee hallaa kenellekään, kuuluu emeritusprofessorin viesti. Esimerkiksi yksittäinen tutkimus voi sattuman kautta antaa täysin virheellisen tuloksen tai nollatuloksen. Meta-analyyseissa pyritään toki tekemään varmempia päätelmiä yhdistämällä useita aiempia tutkimuksia, mutta ei tämäkään tutkimustapa ole sataprosenttisen varma: meta-analyysi ei pysty korjaamaan niitä virheitä, joita kenties on siihen mukaan otetuissa tutkimuksissa, vaikka analyysissä olisi tiukatkin laatukriteerit.
Vinkkejä tutkimuksen luotettavuuden ja merkityksen arviointiin
- Tarkista, kuinka arvostettu on se julkaisu, jossa tutkimus on julkaistu (citation index, impact factor).
- Ota huomioon aineiston koko, ryhmien välisen eron suuruus, erojen tilastollinen merkitsevyys, NNT-luku (potilasmäärä, joka hoidettava, jotta yksi hyötyy).
- Huttusen neuvoja toimittajille: Kysy aina, mitä uutta tietoa tutkimus tuo ja mikä on tuloksen merkitys alan kannalta. Ole erityisen tarkkana, jos tulos on ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa.
- Lue alkuperäisjulkaisun lisäksi tieteellisestä julkaisusta myös asiaa koskeva pääkirjoitus ja toimituksen kommentti, jos mahdollista.
Juttua muokattu 20.1.2016: otsikkoon muutettu sana “usein” sanaksi “useimmiten”.
Lähde: Huttusen puheenvuoro Lääkäripäivillä 2016 toimittajaseminaarissa
Lue myös:
Lisää vinkkejä luotettavan tutkimuksen tunnistamiseen
Kaksi kovaa seurausta siitä, että tutkimuksia jätetään julkaisematta
