Haetaan sensaatioita, väritetään ja vääristellään. Näistä kuulee joskus syytettävän mediaa ja toimittajia. Mutta liioittelun alkulähde löytyy usein akateemisesta maailmasta, kertoo BMJ:ssä julkaistu tutkimus.
Liioitellaan yliopistojen tiedotteissa – liioitellaan median levittämissä uutisissa. Näin käy kovin herkästi, kuvaillaan brittitutkimuksessa. Jos tiedotteeseen pannaan vääristynyt terveysneuvo tai liioittelu, myös mediat helposti toistavat ja levittävät eteenpäin tätä vääristymää.
Voitaisiin saada harhaanjohtavia terveysuutisia vähennettyä, jos parannettaisiin akateemisten tiedotteiden tasoa, päättelevät tutkijat.
Uusi hoito ihmisille! (Vaikka tutkimus tehtiin jyrsijöillä)
On yleistä syyttää mediaa ja toimittajia liioittelusta ja sensaatiohakuisuudesta, kun uutisoidaan tutkimuksista, kirjoittavat tutkijat. Suurin osa vääristymistä voidaan kuitenkin jäljittää itse akateemiseen maailmaan: tiedotteisiin.
Tutkimuksessa analysoitiin 462 eri lehdistötiedotetta biolääketieteen ja terveyden saroilta. Niiden rinnalla tarkasteltiin alkuperäisiä tieteellisiä artikkeleita sekä median uutisia. Jos uutisessa väitettiin, että ihmisille on kehitetty uusi hoito, mutta tutkimus oli tehty jyrsijöillä, käännettiin katse siihen, mitä tiedotteessa sanottiin.
Silmällä pidettiin esimerkiksi terveysväitteitä ja neuvoja, joita lukijoille tarjoiltiin elämänmuutosten tekemiseen. Katsottiin myös, tehdäänkö eläintutkimuksia koskevissa tiedotteissa liian pitkälle vietyjä päätelmiä siitä, miten tulokset pätevät ihmisten keskuudessa.
- Lue myös: Tämä oli noloin hetkeni töissä
Tiedotteissa neuvotaan, vaikka tutkimuksissa ei
Lehdistötiedotteista 40 prosentissa annettiin neuvoja, vaikka näin ei olisi tehty itse tutkimuksissa. Uutisista 36 prosentissa jaeltiin neuvoja suorasanaisemmin kuin alkuperäisessä tutkimusartikkelissa.
Tiedotteista 36 prosentissa tehtiin eläintutkimusten perusteella päätelmiä tuloksista ihmisillä, vaikka tällaisia ei tehty alkuperäisessä tutkimusartikkelissa.
Tämän jutun kirjoittanut toimittaja kommentoi: Otsikko voi olla räväkkä, mutta valehdella ei saa
Toki kiireisessä aikataulussa saattaa joskus käydä niin, että akateemiseen tiedotteeseen viritetty liioittelu lipsahtaa läpi myös median omassa jutussa. Mutta pyrkimys on aina alkulähteelle: terveysaiheista kirjoittavalla toimittajalla soisi olevan aikaa ja kykyä etsiä alkuperäinen tutkimus ja katsoa, mitä siinä sanotaan.
Usein kärjistäminen etenkin otsikoissa on tietoinen journalistinen ratkaisu.
Toimittaja ja mediat ovat kiinnostuneita siitä, että niiden jutuista ollaan kiinnostuneita. Suurin osa mediasta saa leipänsä lukijoilta ja on olemassa vain ja ainoastaan siksi, että niitä luetaan ja tavoitetaan mahdollisimman monta lukijaa. Toimittajan arkityö ja jatkuva kävijälukujen seuraaminen ovat opettaneet, että otsikoiden on oltava riittävän räväköitä, jotta saadaan lukijoita.
Asiallinen toimittaja ei kuitenkaan koskaan valehtele jutuissaan.
Sanna Tarvainen, terveystoimittaja
Lue myös:
