Rintaa korventaa – närästystäkö?

Närästys on avohoidossa yleisin ruuansulatuskanavan vaiva, josta kärsii viikoittain jopa 15–20 % väestöstä. Närästely ja väkevän nesteen nousu suuhun eli refluksioireet aiheutuvat mahalaukun nesteen noususta ruokatorveen.

Englannin kielen ”heart burn” on kuvaava nimitys oireelle.

Närästystä voi hoitaa kotikonsteilla monin tavoin. Helpointa on välttää tai vähentää närästystä aiheuttavia ruoka-aineita, kuten sitrushedelmiä, voimakkaita mausteita, kahvia ja väkeviä alkoholijuomia. Myös suklaa ja rasvaiset ruuat aiheuttavat närästystä heikentämällä ruokatorven alasulkijan toimintaa. Tupakointi kannattaa lopettaa, koska sekin lisää närästystä.

Ylipaino lisää vatsaontelon sisäistä painetta, joten painon pudotus saattaa helpottaa närästysoireita. Yöllisiä oireita voi ehkäistä välttämällä syömistä juuri ennen nukkumaanmenoa ja asettamalla sängyn pääpuolen jalkojen alle 10–15 cm:n korotuksen.

Tilapäistä närästystä voi hoitaa omatoimisesti lääkkeillä. Vaihtoehtoina ovat limakalvon suoja-aineet, antasidit, H2 salpaajat ja protonipumpun estäjät. Mietoja lääkkeitä ja pieniä pakkauskokoja tehokkaimmistakin lääkkeistä saa apteekista ilman reseptiä. Lääkehoidon kulmakivi on mahalaukun happamuuden vähentäminen, koska limakalvon erittämä suolahappo ja pepsiini ovat tärkeimmät oireiden aiheuttajat.

Antasidit vähentävät mahan happamuutta neutraloimalla suolahappoa. Antasidien vaikutus alkaa 10–15 minuutissa ja vaikutus kestää alle kaksi tuntia. Ne soveltuvat parhaiten satunnaisten refluksioireiden tai happosalpaajahoidon aikaisen läpilyöntioireiden hoidoksi.

Limakalvon suoja-aine sukralfaatti muodostaa limakalvolle suolahapon vaikutuksilta suojaavan kalvon. Sukralfaatti soveltuu hyvin refluksitaudin hoitoon, mutta sen käyttöä ei suositella samanaikaisesti happoa neutraloivien lääkkeiden kanssa, koska se menettää tehoaan hapottomassa ympäristössä

Suolahapon erityksen estäjistä H2-salpaajat vähentävät mahanesteen määrää ja happamuutta estämällä histamiinin vaikutusta mahahapon tuotannossa. H2-salpaajatkin ovat nopeavaikutteisia ja soveltuvat hyvin satunnaisten oireiden hoitoon.

Tehokkaimpia närästyslääkkeitä ovat protonipumpun estäjät, ns. PPI-lääkkeet, kuten omepratsoli ja muut nimeltään pratsoli-päätteiset lääkkeet. Niitä käytetään refluksitaudin akuutin vaiheen hoidossa ja ylläpitohoidossa. PPI-lääkkeet annostellaan tavallisesti kerran vuorokaudessa ja kuurit kestävät kahdesta viikosta jopa pysyvään lääkitykseen.

Kotihoito ei aina ole riittävää eikä välttämättä turvallistakaan. Joskus esimerkiksi sydäninfarktin oireet saattavat erehdyttävästi muistuttaa närästystä. Jos oireissa on ns. hälyttäviä piirteitä, on ehdottomasti hakeuduttava lääkäriin ja edelleen vatsan tähystykseen. Hälyttäviä oireita ovat nielemisvaikeus, anemia, verenvuoto suolesta (voi ilmetä mustana, tervamaisena ulosteena), oksentelu tai laihtuminen.

Lääkehoitokokeilussa diagnoosi voidaan tehdä ilman tähystystä, jos 2–4 viikon happosalpaajakuurin avulla oireet loppuvat. Lääkehoitokokeilu on sovelias alle 55-vuotiaille, joilla ei ole hankalia päivittäisiä oireita ja oireet ovat tyypilliset.

Ylämahan ja rintakehän oireiden taustalla voi olla useita syitä, joiden arviointi kannattaa jättää lääkärille ellei omahoito tehoa muutamassa viikossa.