Elintavat närästyksen takana

Närästys on yleinen vaiva, josta kärsii viikoittain jopa 15 prosenttia väestöstä. Närästyksellä tarkoitetaan rintalastan takaista polttavaa tai kouristavaa tunnetta, joka tyypillisesti vaivaa esimerkiksi pitkän ja runsaan illallisen jälkeen. Moni tuntee ruokatorven poltteen myös asettuessaan pitkälleen, jolloin oireet aiheuttava hapan mahaneste pääsee valumaan ruokatorveen limakalvoa korventamaan.

Närästyksen tunne voi olla erittäin epämiellyttävä, mutta onneksi on useimmilla vain ajoittaista, lievää ja sitä voi hallita esimerkiksi ruokavaliolla. Joillakin vaivat ovat vuosia kestäneitä ja oireeton olotila on ehkä tyystin unohtunut. Närästys ikään kuin kuuluu elämään.

Pienilläkin muutoksilla merkitystä

Elämäntapoja ja ruokailutottumuksia muuttamalla voi närästysoireita vähentää. Raskaiden aterioiden sijaan on syötävä pieniä annoksia vastaavasti useammin. Voimakkaita mausteita ja runsasta rasvan käyttöä kannattaa välttää. Aterian jälkeen pitää odotella pari tuntia ennen pitkälleen menoa. Kahvi on mitä tyypillisin sydänalan korventaja, kuten myös tiukka viina. Jättämällä esimerkiksi joka toisen kahvikupposen väliin tai harventamalla pitsalla käyntiä, saattaa lievä närästely vähentyä tai jopa loppua kokonaan. Tupakointi aiheuttaa myös närästystä ja ylipainon tiedetään vaikuttavan närästyksen syyn eli refluksitaudin syntyyn. Hyvä keino on korottaa sängyn päätypuolta 15 cm, jolloin iltaoireet saattavat kadota.

Ruokatorven limakalvoa ei ole luotu kestämään hapanta mahanestettä toisin kuin mahalaukun limakalvoa. Niinpä ajan mittaan ärsytyksen jatkuessa ruokatorven alaosan limakalvo vaurioituu ja siihen ilmaantuu haavoja, ruokatorvi tulehtuu. Tällöin puhutaan esofagiitista tai refluksiesofagiitista. Läheskään kaikille närästyspotilaille ei esofagiittia kuitenkaan kehity mutta oireettomalla saattaa olla esofagiitti.

Ruokatorven tulehduksen hoito

Närästystä aiheuttava refluksitauti on helppo diagnosoida oireiden perusteella, jolloin hoitokin voidaan aloittaa lääkekokeilulla ilman lisätutkimuksia. Tähystystutkimus eli gastroskopia on kuitenkin tarpeen oireiden jatkuessa, koska esimerkiksi esofagiittia ja sen komplikaatioita ei voida diagnosoida muutoin.

Lääkitys aloitetaan protonipumpun estäjillä, jotka laimentavat mahahapon. Lievän esofagiitin parantaa kuukauden lääkekuuri, mutta vaikeassa tulehduksessa kuurin on oltava pitempi ja lääkeannoksen isompi. Joskus pienannoksista lääkitystä voidaan joutua jatkamaan pysyvästi. Pelkät elämäntapamuutokset eivät valitettavasti ole riittävä keino ruokatorvitulehduksen parantamiseen, mutta protonipumpun estäjälääkkeet sitä vastoin ovat onneksemme erittäin tehokkaita.

Leikkaushoito tulee kysymykseen, jos lääkehoito ei riitä tai potilas ei halua pysyvää lääkitystä, joka on aika kallista. Leikkaus tehdään tähystystekniikalla eli laparoskooppisesti ja tulokset ovat hyviä.