Terve.fi

Pitkittynyt vatsakipu tulee selvittää

2

Jopa yli kolmanneksella suomalaisista esiintyy joskus ylämahaoireita ja joka kymmenes kärsii närästyksestä viikoittain. Vatsakipujen syy ei aina selviä.

Vatsavaivat ovat yleisiä. Yli kolmanneksella suomalaisista esiintyy joskus ylämahaoireita ja joka kymmenes kärsii närästyksestä viikoittain.

Mahakipujen syy ei aina selviä. Esimerkiksi päivystykseen akuutin mahakivun vuoksi tulleiden potilaiden diagnoosi jää kolmasosalla epäselväksi.

Oireiden syyn jääminen epäselväksi ei tarkoita sitä, että diagnoosin tekeminen on mahdotonta tai sitä ei haluta tutkia. Tarkka diagnoosi ei aina ole tarpeellista, koska suurin osa oireista on lieviä, vaarattomia ja ohimeneviä.

Ruuansulatus voi aiheuttaa oireita

Dyspepsialla tarkoitetaan ylävatsakipua tai -vaivaa, jonka syyn arvellaan olevan peräisin ruuansulatuskanavan yläosasta. Dyspepsiaoireista kolmannes on toiminnallisia eli elimissä ei voida osoittaa rakenteellista vikaa.

Oireet, kuten vatsan turvotus, kipu, pahoinvointi tai oksentelu, johtuvat mahalaukun supistumisesta, hidastuneesta tyhjenemisestä tai molemmista.

Suolistosta aiheutuvia oireita ovat ripuli, ummetus, kipu tai suoliston epäsäännöllinen toiminta. Toiminnallisia suolistovaivoja kutsutaan ärtyvän suolen oireyhtymäksi.

Milloin pitää lähteä lääkäriin?

Tarkkoja ohjeita siitä, milloin tutkimuksiin on lähdettävä, on mahdotonta antaa. Harvoin toistuvat, lievät oireet ovat yleensä vaarattomia.

Jos närästys tai happovaivat häviävät reseptivapailla happolääkkeillä, ei lääkäriin tarvitse mennä.

Sen sijaan pitkittyneet, tiheästi toistuvat tai elämää haittaavat vaivat on syytä tutkia. Myös uudet ja melko äkillisesti alkaneet oireet on selvitettävä.

Keski-iän ylittäneillä on tutkimuksia harkittava herkemmin, koska iäkkäämmillä oireiden syy on useammin hoitoa vaativa sairaus.

Lääkäriin on ehdottomasti lähdettävä, jos on hälyttäviä oireita ja lääkärin on silloin myös järjestettävä viipymättä tutkimuksia.

Hälyttäviä oireita ovat ankara kipu, laihtuminen, nielemisvaikeus, verenvuoto, ulosteen muuttuminen mustaksi tai anemisoituminen.

Musta, tervamainen uloste on esimerkiksi merkki ruuansulatuskanavan yläosan verenvuodosta, jonka yleisin syy on mahahaava.

Miten vatsavaivoja tutkitaan

Vatsavaivoja ei voi pitää toiminnallisina, ellei potilasta ole tutkittu.

Terveyskeskuksessa tehtäviä perustutkimuksia ovat laboratoriokokeet, mahalaukun- ja paksusuolen tähystykset sekä ultraäänitutkimus. Sairaalatutkimuksia ovat näiden lisäksi esimerkiksi magneetti- tai tietokonekuvaukset.

Tutkimukset voidaan aloittaa laboratoriokokeilla. Perustutkimuksia ovat hemoglobiini ja maksa-arvot. Verinäytteistä on mahdollista tehdä esimerkiksi keliakiatestit, ja helikobakteeri-infektio selviää hengitystestillä. Jos epäillään laktoosi-intoleranssia, voidaan maidottomuuskokeilun lisäksi tehdä laktoosirasituskoe.

Jos on hälyttäviä oireita, mahalaukun- tai paksusuolen tähystys ovat välttämättömiä. Mahalaukun tähystyksellä löydetään mahdolliset ruokatorven ja mahalaukun kasvaimet, haavat ja tulehdukset. Samalla saadaan koepalat limakalvolta, joilla selviää myös helikobakteeri-infektio.

Paksusuolen tähystyksellä voidaan todeta kasvaimet, divertikkeleitä tai esimerkiksi tulehduksellinen suolistosairaus. Ultraäänitutkimuksella voidaan helposti diagnosoida esimerkiksi sappikivet.

Maksan, munuaisten, haiman tai synnytinelinten poikkeavuudet näkyvät ultraäänellä, mutta ruokatorven tai suoliston tutkimiseen ultraääni ei ole hyvä menetelmä.

Julkaistu: 8.12.2006