Silmän sidekalvon tulehduksella eli konjunktiviitilla tarkoitetaan silmän tulehdustilaa, jossa tulehdus on silmän pintakerroksissa, sidekalvon alueella. Sidekalvon tulehduksia aiheuttavat bakteerit sekä virukset.
Sidekalvon tulehdukset ovat yleensä helppohoitoisia, valtaosassa tapauksia itsestään ilman hoitoa paranevia tai paikallisantibiooteilla hoidettavia vaivoja.
Sidekalvon tulehduksen oireina ovat silmien vetistäminen, kirvely, kutina, rikantunne, rähmiminen ja punoittaminen.
Luomet voivat olla turvoksissa. Sidekalvo voi olla kemoottinen eli turvonnut.
Yleensä sidekalvon tulehdus ei ole erityisen kivulias.
Yleisimpiä sidekalvon tulehduksen aiheuttajia ovat muun muassa stafylo-, strepto- ja pneumokokkibakteerit sekä virukset.
Joskus silmään mennyt roska voi laukaista tulehduksen.
Allerginen sidekalvon tulehdus voi joskus sekoittua tavalliseen sidekalvon tulehdukseen.
Allergisessa sidekalvon tulehduksessa rähmiminen on vähäisempää ja oireiden kesto selvästi pidempi. Myös kuivasilmäisyyteen liittyvä punoittelu ja kirkas erite voidaan sekoittaa sidekalvon tulehdukseen.
Bakteeritulehduksessa rähmiminen on usein runsasta ja erite on kellertävän väristä. Silmä voi muurautua yön aikana rähmästä umpeen.
- Lue myös: Terve.fi – Sidekalvontulehdus
Yleisyys ja hoito
Sidekalvon tulehduksia liittyy useisiin tavallisiin flunssatauteihin, jonka vuoksi kyse on kohtalaisen tavallisesta sairaudesta.
Viraalisen konjunktiviitin hoitoon ei tarvita antibioottitippoja. Oireita helpottamaan voidaan käyttää kostutustippoja useita kertoja päivässä.
Bakteerin aiheuttamaa sidekalvon tulehdusta hoidetaan antibioottivoiteilla ja -tipoilla. Tippoja annostellaan ainoastaan sairastuneeseen silmään.
Ensihoitona suositellaan yleensä käytettäväksi kloramfenikoli-tippoja.
Kinolonivalmisteita pyritään säästämään vaikeampien tulehdusten hoitoon, joten niitä ei suositella ensisijaiseksi valinnaksi rutiinitapauksissa.
Hyvä käsihygienia on tärkeää taudin leviämisen estämiseksi.
Useimmiten hoito kestää 3—5 vuorokautta, joskus pidempäänkin.
