Kuka olisi uskonut, että liikunnasta voi olla myös haittaa terveydelle? Näin kuitenkin väittää uusi saksalainen, Heidelbergin yliopistollisessa sairaalassa tehty tutkimus, uutisoi The Australian.
Heidelbergin hammaslääkäreiden mukaan liikunta voi pilata hampaat. Heidän tutkimuksensa osoittaa, että mitä pidempään urheilijat treenaavat joka viikko, sitä todennäköisemmin heillä on kariesta tai paikattuja hampaita. Ja mitä enemmän he juoksevat, sitä suurempi riski on.
Syy hämärän peitossa
Vuonna 2009 Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) havaitsi, että kolmannes siihen kuuluvista urheilijoista kärsi hammaseroosiosta. Viime vuonna vuoden 2012 Lontoon-kisojen kilpailijoille tehdystä kyselystä ilmeni, että viidenneksellä urheilijoista suun terveys oli niin huonossa tilassa, että se pilasi heidän harjoittelunsa. 278 urheilijasta 25 eri lajista yli 75 prosentilla oli parodontiitti, ja noin puolella havaittiin reikiintymistä ja kariesta.
- Lue myös: Parodontiitin oireet ja hoito
Syytä tähän ongelmaan ei tarkasti tiedetä, mutta KOK:n raportin mukaan hammaseroosio voi olla merkki happoisten urheilijuomien liiallisesta käytöstä. Asiantuntijat ovat olleet tästä samaa mieltä.
Syntipukkina emäksinen sylki
Saksalaisella tutkijatiimillä on kuitenkin uusi teoria. He värväsivät 15 urheilijaa juoksemaan ympäri 400 metrin rataa kohoavalla nopeudella, kunnes he väsyivät. Tutkijat ottivat urheilijoilta sylkinäytteet ennen suoritusta, sen aikana ja sen jälkeen.
Tutkijoiden mukaan urheilujuomilla ei ole vaikutusta urheilijoiden hampaisiin, vaan kyse on siitä, että mitä enemmän he juoksevat, sitä vähemmän he tuottavat sylkeä ja sitä emäksisempää syljestä tuli. Jotkut hammaslääkärit uskovat emäksisen syljen olevan otollinen kasvualusta bakteereille, mikä taas johtaa kariekseen. Toisin sanoen urheilijoiden hampaita ei vahingoittaisikaan happoisuus vaan emäksisyys.
Lisäksi tutkijat arvelevat, että jopa veden juominen voimakkaan treenauksen aikana voi aiheuttaa hammaseroosiota, sillä juokseminen voi vähentää syljestä löytyvät hammaskiillettä suojaavan proteiinin määrää.
Lähde: The Australian
Lue lisää: