Terve.fi

Lääkäri ei enää ole Jumalasta seuraava

Lääkäri ei enää ole Jumalasta seuraava
Kaipaatko aikaa, jolloin lääkäri oli enemmän auktoriteetti kuin konsultti?
Julkaistu: 18.6.2014

Lääkäri: Potilaista voi tuntua samalta tehdä (lääketieteeseen liittyviä) päätöksiä kuin minusta, jos korjaan autoani tai tiskikonettani.

Kaipaatko aikaa, jolloin lääkäri oli enemmän auktoriteetti kuin konsultti?

Lääkärit eivät välttämättä enää haikaile aikoja, jolloin valkotakkia pidettiin “Jumalasta seuraavana”.

En kaipaa aikaa, jolloin lääkäri oli enemmän auktoriteetti kuin konsultti, ilmoitti 53 prosenttia vastaajista Lääkäriportaalin kyselyssä keväällä 2014. Kyllä kaipaan, rastitti 32 prosenttia. Kantaansa ei osannut sanoa 15 prosenttia.

Lääkäreille avoimen sivuston, Lääkäriportaali.fi:n käyttäjäkyselyyn tuli keväällä 2014 kaikkiaan 586 vastausta. Kaikki paitsi yksi vastasivat kysymykseen auktoriteettiaikojen kaipuusta. Kyselyn toteutti Terve Media Oy, joka tuottaa myös tätä sivustoa.

Lääkäri päättää? Potilas päättää? Vai päätetään yhdessä?

Mennyttä on paternalistinen käsitys kaikkitietävistä valkotakeista, jotka tietävät, mikä on potilaalle hyväksi ja tekevät päätökset hänen puolestaan, sanoo yhdysvaltalaislääkäri Clarence Braddock LA Timesin jutussa:

- Nykyään lääkärit nähdään lääketieteellisen tiedon ja valintojen asiantuntijoina.

Suomalaisessa Lääkärin etiikka -kirjassa, lääkärien “eettisessä Raamatussa” puhutaan sekä lääkärin kliinisestä autonomiasta että potilaan autonomiasta. Lääkäri toimii potilaan parhaaksi yhdessä tämän kanssa neuvotellen.

Kirjassa nähdään, että kuluttajalähtöisyyden tulo terveydenhuoltoon voi olla sekä hyvä että huono asia.

Parhaimmillaan kuluttajalähtöisyys voi korostaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Lääkäriliiton julkaisemassa kirjassa nähdään hyvänä asiana, että kuluttajalähtöisyys vähentää lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten auktoriteettiasemaa. Konsumerismi voi parantaa hoitojen tuloksellisuutta, sillä se lisää ihmisten sitoutumista.

Pahimmillaan kuluttajalähtöisyys voi kuitenkin paisuttaa epätasa-arvoa, hahmotetaan kirjassa. Vain osa kansasta pystyy tekemään valistuneita valintoja. Lisäksi kuluttajalähtöisyys voi myös kasvattaa hyvin markkinoitujen menetelmien kysyntää, vaikka ne olisivat tieteellisen näytön vastaisia.

Potilas päättää – ja lääkäri korjaa tiskikonetta?

Mutta tahtovatko potilaat välttämättä tehdä päätöksiä? Ehkä kyse voi olla pikemminkin siitä, että potilaat haluavat entistä enemmän tietoa terveydestään ja eri vaihtoehdoista – eivät välttämättä päätösvaltaa lääkärin käsistä omiinsa?

Pitääkö lääkäri päättää mallista välttämättä mennä toiseen ääripäähän, potilas päättää -ajatteluun?

Selkeäähän tämä toki olisi, tämä kuluttajakeskeinen vastaus siihen, kuka päättää: kun lääkäri on esitellyt eri vaihtoehdot, potilas tekee päätöksen.

Mutta ei tämä aivan näin yksinkertaista ole. Voi olla epäreilua ja paternalistista panna potilaat tekemään päätöksiä, sanoo lääkäri Carl Schneider LA Timesin jutussa:

Potilaista voi tuntua samalta tehdä (lääketieteeseen liittyviä) päätöksiä kuin minusta, jos korjaan autoani tai tiskikonettani. Ei tietoa voi vain sysätä ihmisille ja olettaa, että he osaavat päättää.

Miten punnita sanat?

Onko potilaan autonomian korostaminen toisaalta myös pientä huijausta? Hämärretäänkö näennäisellä päätösmahdollisuuden tarjoamisella sitä, että todellisuudessa tohtori kyllä tietää paremmin?

Lääkäri voi joutua miettimään sitä, miten sanansa punnitsee. On esitetty havaintoja siitä, että potilaan päätöksiin voi välistä vaikuttaa herkästi jo pelkillä sanavalinnoilla. Ja joskus kyseessä voi olla paljon muutakin kuin yksittäisen potilaan terveys, jos liikutaan kansanterveyteen liittyvällä alueella.

Potilaan paras ja lääkärin velvollisuus ristivedossa?

Joskus lääkärin velvollisuus tehdä aina potilaan parhaaksi tuntuu olevan törmäyskurssilla potilaan autonomian kanssa. Suomessa keskusteltiin hiljakkoin siitä, kuinka julkisuudessa esiintynyt henkilö kieltäytyi syöpähoidoista.

Julkisuudessa on puhuttu myös eutanasiasta ja siitä, kuinka pitkälle potilaan autonomia voidaan viedä elämän loppuvaiheessa.

Kliinistä autonomiaa –mutta yhdessä neuvotellen

”Yksittäisessä hoitopäätöksessä lääkärillä tulee olla kliininen autonomia toimia hoidettavan potilaan parhaaksi yhdessä tämän kanssa neuvotellen – hoitotapahtuman ulkopuolelta määrätyt reunaehdot huomioon ottaen. Potilaalla on oikeus saada tietoa käytettävissä olevista hoitovaihtoehdoista, niiden seurauksista ja kustannuksista sekä osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.”

Laissa todetaan, että lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Tätä autonomiaa kuitenkin rajaavat potilaslain säännökset, jotka koskevat potilaan itsemääräämistä.

Lähde: Lääkärin etiikka

Lähteet: Lääkäriportaalin käyttäjäkysely, kevät 2014/Terve Media, Lääkärin etiikka -kirja (Suomen Lääkäriliitto 2013, 7. painos), LA Times

Lue myös:

Kommentoi »