Terve.fi

Tiesitkö – näitä uskomattomia asioita kehosi tekee nukkuessasi

Tiesitkö – näitä uskomattomia asioita kehosi tekee nukkuessasi
Nukkuminen on kaikkea muuta kuin ajan hukkaa. Vaikka moni ajattelee, että unen aikana keho ”sulkeutuu” aamuun asti, nukkuminen itse asiassa aktivoi monimutkaisen prosessin, joka auttaa ihmistä tuntemaan olonsa levänneeksi ja terveeksi seuraavana päivänä.
Julkaistu: 10.3.2014

Asiantuntijat jakavat unen neljään eri vaiheeseen: jokaiselta täydeltä unisykliltä menee noin 90 minuuttia tulla täyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljemme 7,5 tunnin unen aikana noin viiden unisyklin läpi. Jokaisessa vaiheessa vietetyn ajan määrä vaihtelee syklistä riippuen, sillä varhaisemmassa vaiheessa yötä uni on syvempää ja myöhemmässä vaiheessa näemme enemmän unia.

Huffington Post selvitti, mitä hämmästyttävän monimutkaisia asioita kehomme tekevät jokaisena yönä.

1. vaihe

Unen varhaisin vaihe asettuu hereillä olon ja nukahtamisen välille. Tästä vaiheesta herää helposti, ja herätessään ihmisestä voi tuntua siltä, ettei hän ole nukkunut lainkaan. Silmät liikkuvat hitaasti edestakaisin lihasten rentoutuessa. Joskus lihakset myös nykivät – tätä ilmiötä kutsutaan hypnagogiseksi säpsähdykseksi.

2. vaihe

Pennsylvanian yliopiston psykiatrian apulaisprofessori Philip Gehrmanin mukaan kakkosvaiheen uni on niin kutsuttua keskivertoa unta. Se ei ole kovin syvää tai kevyttä. Tällaisessa unessa ihminen viettää noin puolet yöstään. Kun ihminen siirtyy toisen vaiheen uneen, hän ei enää aisti ympäristöään ja kehon lämpötila laskee, kertoo National Sleep Foundation. Aivoaallot ovat hitaita ja sydämen syke sekä verenpaine alhaiset ja säännölliset. Tämä tarkoittaa sitä, että suuren osan yöstä sydän- ja verisuonijärjestelmä saa tarvitsemaansa lepoa, mikä saattaa selittää sen, miksi unella on hyviä vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveydelle.

3. vaihe

Gehrmanin mukaan kolmas vaihe on syvintä unta. Sitä kutstuaan myös hidasaaltoiseksi uneksi, koska aivoaallot ovat silloin hitaita ja korkeataajuisia. Tämän vahvistavan unen aikana verenpaine laskee, hengitys hidastuu, veri kiertää lihaksissa ja kudosvauriot korjautuvat. Lisäksi hormonit, kuten kasvuhormoni, erittyvät tässä vaiheessa.

Myös unen häiriöt, kuten unissakävely, -puhuminen tai -syönti, tapahtuvat tässä vaiheessa. Koska tämä on unen syvin vaihe, siitä herääminen on myös kaikinta vaikeinta. Noin 20 prosenttia unesta vietetään syvässä unessa, ja se tapahtuu enimmäkseen yön ensimmäisen puoliskon aikana.

REM-uni

Eloisat, mielikuvitukselliset unet tapahtuvat REM-unen aikana, selittä Gehrman. Asiantuntijat kutsuvat tätä vaihetta usein paradoksaaliseksi uneksi, koska keho on unessa, mutta aivojen toiminta näyttää samalta kuin silloin, kun ihminen on hereillä. Kuten nimi ”rapid eye movement” (silmien nopea liike) antaa ymmärtää, tässä unen vaiheessa silmät liikkuvat nopeasti edestakaisin. Lisäksi hengittäminen ja sydämen syke muuttuvat vaihtelevimmiksi. Lihasryhmät lamaantuvat, jotta ihminen ei liikkuisi unta nähdessään.

REM-unen ensimmäinen kierros on tyypillisesti melko lyhyt ja tapahtuu ensimmäisen unisyklin lopussa. Jokainen sessio muuttuu kuitenkin pidemmäksi yön aikana, kun kolmannen vaiheen syvä uni lyhenee. Suurin osa REM-unesta tapahtuu yön toisella puoliskolla, ja kuten syvässäkin unessa, vietämme noin 20 prosenttia yöstämme REM-unessa.

Muita havaintoja

Unella on myös joitakin sellaisia toimintoja, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn vaiheeseen. Yksi näistä on ruokahaluhormonien säätely: koko yön kestäneen unen uskotaan auttavan kehoa ehkäisemään nälkähormoni greliinin tuotantoa ja stimuloivan ruokahalua kontrolloivan leptiinin tuotantoa. Lisäksi unella on yhteys muistiin ja oppimiseen.

On tärkeää huomata, että unisyklit eivät ole täsmällistä tiedettä, eivätkä ne välttämättä toimi samalla tavalla jokaisella ihmisillä tai edes kaikkina öinä. Useat tekijät, kuten ikä ja unenpuute, voivat vaikuttaa siihen, kuinka kauan keho viettää aikaa kussakin unen vaiheessa.

Lue myös:

1 kommentti